25. Jooel. 4:14-15 Aurinko verhoutuu suruvaippaan

Pysymme yhä Herran päivässä, koska nämä tulevat jakeet Jooelin kirjassa edelleen  kertovat Herran päivästä. Tämä päivä on pelottava, mutta myös samalla odotettu, ainakin uskovien keskuudessa. Meillä on siitä päivästä erilaisia tulkintoja, mutta yhteistä kaikille on, että Jeesus tulee silloin. Se päivä on myös julkinen ja varmaan suuriääninen, kun ihmiset meluaa ja pasuuna puhaltaa suureen ääneen.

Kun olen näitä jakeita kirjoittanut auki, lähinnä itselleni, tuntuu siltä, että pyörin koko ajan tapahtumissa, jotka tulevaisuudessa tapahtuvat ja ovat kovin pelottavia. Silti odotan tuota päivää. Jatkan siis seuraavasta jakeesta.

Jooel  4:14. Meluavia joukkoja, meluavia joukkoja ratkaisun laaksossa! Sillä lähellä on Herran päivä ratkaisun laaksossa.

Huomaatteko, että sodasta ja siinä tapahtuvasta hyökkäyksestä ei puhuta enää lainkaan. Eräs Ilmestyskirjan selittäjä sanoi samaa Ilmestyskirjan tapahtumista. Siellä lähdetään sotaan, mutta koskaan ei sodita. Niin näyttää tässäkin käyvän. On vain meluavia joukkoja. Ihmisten hätä on valtava, koska he huomaavat joutuneensa tuomiolla, jota he eivät koskaan uskoneet tulevan.

Meitä jokaista kohtaa esikuvallisesti Herran päivä silloin, kun joudumme kohtaamaan oman syntisyytemme. Olemme omassa ratkaisun laaksossa. Olemme ikään kuin Herran tuomion alla. Voimme katua syntiämme, mutta se ei auta, jos emme ota vastaan sitä anteeksi antamusta, jonka Jumala on meille valmistanut. Katumus sinällään ei pelasta, vaikka kuinka sitä tekisimme. Se ei pyyhi pois meidän syntiä. Ainoastaan silloin voimme saada syntimme anteeksi, kun otamme sen Jeesukselta vastaan. Kuitenkin Herran päivä on meille lopullisen tuomion päivä. Silloin ei enää voi parannusta tehdä ja kääntyä Jeesuksen puoleen oman syntisyyden kanssa. Se on meille kadotustuomion tai pelastuksen päivä.

Herran päivällä on myös toinen merkitys. Jo alkuseurakunta vietti sunnuntaina jumalanpalvelusta ja ehtoollista, koska sunnuntaina eli viikon ensimmäisenä päivänä Jeesus nousi kuolleista. Ilmestyskirjassa Johannes kertoo olleensa Herran päivänä hengessä, kun Jeesus ilmestyi hänelle. Siis meidän sunnuntaina. Siksi itse vietän sunnuntaina lepopäivää, enkä lauantaina eli sapattina. Sapatin viettäminen oli israelilaisille annettu määräys ja siksi se ei koske meitä. Tämän oli alkuseurakunta ymmärtänyt. Toki siitäkin oli erilaisia opetuksia tuohon aikaan, varsinkin judaistit vaativat sapatin pitämistä, kuten he vaativat nykyäänkin. No, tämäkään ei ole pelastuskysymys, joten pitäköön kukin pyhänä päivää, joka hänelle parhaiten sopii.

Kun menemme seuraavaan jakeeseen, ei meidän tarvitse enää ihmetellä, miksi ihmiset meluavat. Minä huutaisin suureen ääneen kohdatasseni seuraavan ilmiön.

Jooel 4:15. Aurinko ja kuu verhoutuvat suruasuun, tähdet menettävät loistonsa.

Luonnossa tapahtuvat ilmiöt, kuten auringon pimentyminen ja tähtien loiston menettäminen tässä kohden, korostavat Jumalan läsnäoloa. Näinhän tapahtui, kun Jumala kohtasi Israelin kansan Siinainvuorella.

2 Moos. 19:16. Kolmannen päivän aamuna alkoi jylistä ja salamoida, ja paksu pilvi laskeutui vuoren ylle. Kuului hyvin voimakas soofar-torven ääni, ja koko kansa, joka oli leirissä, vapisi pelosta.
17. Silloin Mooses vei kansan leiristä kohtaamaan Jumalaa, ja he asettuivat seisomaan vuoren juurelle.
18. Koko Siinainvuori peittyi savuun, koska Herra oli laskeutunut sille tulessa. Siitä nousi savua kuin sulatusuunista, ja koko vuori vavahteli ankarasti.
19. Soofar-torven ääni koveni kovenemistaan. Mooses puhui, ja Jumala vastasi hänelle jylisten.

En ihmettele lainkaan, että kansa pelkäsi. Luulen, että mekin pelkäisimme. Jotain samankaltaista kertovat useat profeetat Herran päivän tapahtumista. Sitä kuvataan pimeäksi päiväksi ja pelottavaksi päiväksi. Ihmiset toivovat sitä, mutta eivät tiedä mitä se tuo tullessaan, kuten Aamos kertoo meille.

Aamos 5:18. Voi teitä, jotka kaipaatte Herran päivän tulemista. Mitä hyvää teille koituu Herran päivästä? Se päivä tulee olemaan pimeys eikä valkeus.
19. Käy niin kuin silloin, kun mies pakenee leijonaa ja hänet kohtaa karhu tai kun hän kotiin tullessaan nojaa kätensä seinään ja häntä pistää käärme.
20. Eikö Herran päivä ole pimeys eikä valkeus, eikö se ole synkeys, jossa ei ole valoa?

Aamos puhui israelilaisille, jotka olivat hyljänneet Jumalan ja palvelivat Jumalan rinnalla muita jumalia. Näen tässä jotain samaa kuin tapahtuu tänä päivänä. Moni odottaa Herran päivää, mutta omassa elämässä on Jumalan rinnalla myös muita jumalia. Enkä vain tarkoita esim rahan palvontaa, vaan niitä omia tapoja palvella Jumalaa, niitä, jotka on otettu muista uskonnoista. En myöskään voi rintaani röyhistää, että tässä on oikea ja aito Jumalan palvelija! En, ikävä kyllä, vaan joudun päivittäin menemään Herrani eteen omine väärine tekoineni. Me pelastumme tuona päivänä ainoastaan Jumalan armosta! Mutta israelilaiset eivät olleet kääntyneet pois omista epäjumalan palveluksistaan. He pitivät itseään hyvinkin Jumalaan uskovina, kuitenkaan sitä he eivät olleet, kuten voimme huomata muusta Aamoksen kirjan tekstistä. Siksi Aamos varoittaa, ettei heille tulisi mitään hyvää tapahtumaan Herran päivänä.

Jeesus myös kuvaa tätä päivää samankaltaisesti kuin profeetat.

Matt. 24:"Mutta heti noiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan. Tähdet putoavat taivaalta, ja taivaiden voimat järkkyvät.
30. Silloin taivaalla näkyy Ihmisen Pojan merkki ja kaikki maan sukukunnat vaikeroivat, kun näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan.
31. Suuren pasuunan soidessa hän lähettää enkelinsä kokoamaan hänen valittunsa neljältä ilmansuunnalta, taivasten ääristä niiden toisiin ääriin asti.

Kun ahdistuksen päivät loppuvat, tulee kosmiset merkit taivaalle. Silloin tiedämme, että nyt Jeesus tulee. Nämä voimakkaat ja järkyttävät merkit kertovat meille suurta ilosanomaa: meidän vapautuksemme on todella lähellä! Samaan aikaan, kun Jeesus saapuu kaikessa kunniassa, Hän lähettää enkelinsä kokoamaan meidät luokseen! Silloin soi pasuuna suureen ääneen ja meidät kerätään kaikkialta maapallolta Jeesusta vastaan!

Oletko koskaan kuvitellut, millainen on hetki, kun Jeesus saapuu? Itse olen joskus miettinyt sitä, mutta edes minun mielikuvitukseni ei riitä siihen, miltä kaikki tulee näyttämään. Uskon sen olevan jotain todella mahtavaa. Tätä päivää jäämme odottamaan!

24. Jooel: 4:12-13 Vapahtaja Tuomarina

Näin syksyn pimeänä päivänä, on myös seuraavat jakeet yhtä synkkiä. Tuomio, jonka Jumala tulee antamaan kansoille, on tyly. Armoa ei enää anneta. Ja kuitenkin meille, jotka uskomme Jeesukseen ja olemme saaneet syntimme anteeksi, tuomio on vapauttava. Silti hyvin raskain miettein tartuin näihin jakeisiin.

Jooel 4:12. Lähtekööt kansat liikkeelle ja hyökätkööt Joosafatin laaksoon, sillä siellä minä, Herra, istun tuomitsemassa kaikkia kansoja, joka taholta tulleita.

Lähdetään siitä, mitä Joosafat tarkoittaa. Joosafat tarkoittaa samaa kuin että Herra tuomitsee. Nyt Herra tuomitsee pakanakansat, jotka olivat tulleet laaksoon hyökkäykseen Herran omaisuuskansaa vastaan, mutta mitään sotaa ei synnykään. Kaikki kääntyykin päälaelleen ja Herra alkaa tuomita kansoja. Tässä teksti muuttuu eskatologiseksi. Jooelin kirja on vuorotellut niin, että välillä se kertoo omasta ajastaan ja sitten yllättäen hyppää aikaan, jolloin tämä maailman aika päättyy. Teksti näyttää olevan monikerroksinen ja saa välillä lukijan ymmälleen, mistä milloinkin kerrotaan vai kerrotaanko kahdesta aikakaudesta yhtäaikaa.

Kansat eivät arvaa, mitä tuleman pitää. Niin kuin emme mekään aina ymmärrä. Luulemme toimivamme oman tahtomme mukaan, mutta kuitenkin Jumala ohjaa meitä toimimaan tahtonsa mukaan. Eikä vain meitä, vaan jopa kansakuntia. Siihen ei ainakaan minun ymmärrykseni riitä, kuinka Jumala sen tekee. Miika kertoo jotain tärkeää meille.

Miika 4:12. Mutta he eivät tunne Herran ajatuksia eivätkä ymmärrä hänen suunnitelmaansa, sillä hän kokoaa heidät niin kuin lyhteet puimatantereelle.
13. Nouse ja pui, tytär Siion, sillä minä annan sinulle rautaiset sarvet ja vaskiset sorkat, ja sinä murskaat monet kansat. Minä vihin Herralle tuhon omaksi heidän väärän voittonsa, kaiken maan Herralle heidän rikkautensa.

Mekään emme tunne Jumalan ajatuksia, emmekä ymmärrä Hänen suunnitelmiaan. Saamme toki joskus pienen pilkahduksen niistä, mutta ei meidän ymmärryksemme riitä käsittämään Jumalan kaikkia aivoituksia. Joskus Jumala näyttää yllättävän meidät omien suunnitelmien kanssa. Näin kävi minulle muutama viikko sitten. Yllättäen sain sydämelleni kehotuksen rukoilla pikku tytön puolesta. Olin hiukan hämmentynyt, kun en saanut tietää kuka oli kyseessä. Rukoilin kuitenkin, jopa useampana päivänä. Sitten tapasin erään mummun, joka kertoi, että hänen lapsenlapsi, noin 1 kk:n ikäinen tyttö, oli vakavasti sairas ja joutui sinä päivänä leikkaukseen. Keskustelimme asiasta ja lohdutin, että sen kaltaiset leikkaukset ovat melko rutiineja nykyään. Leikkaus onnistui hyvin ja muutaman päivän kuluttua lapsi pääsi kotiin. En kuitenkaan saanut tilaisuutta kertoa mummulle, että olin saanut kehotuksen rukoilla pikku tytön puolesta. Mutta itseäni tämä vahvisti.

Jooel 4:13. Lähettäkää sirppi, sillä sato on kypsynyt. Tulkaa tänne alas, viinikuurna on täynnä ja kuurna-altaat pursuavat ylitse, sillä heidän pahuutensa on suuri.

Jooel jatkaa kuvausta siitä, kuinka lopunaikoina tapahtumat jatkuvat. Tätä kuvausta on mielestäni vaikea saada sopimaan nykyaikaiseen sodankäyntiin, mutta näyn omaisena kuvana se kertoo meille, kuinka täydellinen tuho tulee olemaan. Sirpistä ja viinikuurnasta kerrotaan aika monessa kohden Raamatussa ja niillä usein kuvataan aikojen lopussa tapahtuvaa tuomiota. Myös Uusi Testamentti tuo saman kuvan tuomiosta.

Mark. 4:29. Heti kun sato on kypsä, hän lähettää sirpin, sillä sadonkorjuun aika on tullut."

Ilm. 14:19. Niin enkeli heitti sirppinsä alas maahan, korjasi maan viiniköynnösten sadon ja heitti sen Jumalan vihan suureen viinikuurnaan.
20. Viinikuurna poljettiin kaupungin ulkopuolella, ja kuurnasta kuohui veri hevosten kuolaimiin asti, tuhannen kuudensadan stadionmitan päähän.

Ihmisten pahuus on valtava ja se on täyttynyt täyteen mittaansa. Mutta kuka on tuomarina? Meidän Herramme Jeesus Kristus! Kuinka Jeesus voi tuomita kadotukseen, ehkä kysyt, koska meille on annettu kuva kiltistä Jeesuksesta, joka armahtaa ja parantaa ihmisiä. Minulle kuitenkin nousee usein Uudesta Testamentista esille Jeesus, joka osaa puolustaa Sanaa ja pysyy totuudessa. Jeesus rakastaa meitä totuudessa. Usein ajatellaan, että rakkaus ja viha ovat toistensa vastakohtia, mutta niin asia ei ole. Rakkauden vastakohta on välinpitämättömyys. Niin hassulta kuin se kuulostaa, niin ilman rakkautta ei ole myöskään vihaa eikä vihaa ilman rakkautta. Tämä näkyy Jeesuksen toiminnassa, kuten fariseuksia kohtaan.

Matt. 23:33. Te käärmeet! Te kyykäärmeiden sikiöt! Kuinka te voisitte päästä helvetin tuomiota pakoon?

Vanhaa Testamenttia pidetään usein koston Jumalan aikana, mutta asia ei ole niin. Jumala on muuttumaton ja Uudessa Testamentissa kerrotaan enemmän kadotuksesta ja Jumalan vihasta kuin Vanhassa Testamentissa. Kauhistuttavaa tässä on se, että nyt kerrotaan tuomiosta, joka tapahtuu aikojen lopussa ja on lopullinen. Uusi Testamentti kertoo meille, että tänään on armon päivä, mutta tulee aika, jolloin armoa ei enää voi saada. Tulee lopullinen tuomio, joka kestää iäisyyden. Jeesus kertoo tästä useissa vertauksissaan, mutta myös ihan suoraan Isän vihasta.

Matt. 10:28. Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta eivät voi tappaa sielua. Pelätkää ennemmin häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.

Kuinka usein me pelkäämme niitä, jotka voivat tappaa meidän ruumiin, kuvaannollisesti tai ihan konkreettisesti, kun meidän tulisi pelätä eli kunnioittaa Jumalaa, joka voi syöstä meidät helvettiin? Varsinkin, kun Hän on armossaan valmistanut meille pelastuksen ja aukaissut tien itsensä luokse Jeesuksessa Kristuksessa. Se, ettemme suostu pelastettaviksi, vaan paadutamme itsemme, on suurinta Pyhän Hengen pilkkaa!

Meidät kerran tuomitaan tekojemme mukaan. Onko silloin sinun Tuomari myös sinun Vapahtaja. Jos näin on, olet ylionnellinen!

Jooe 4:2-3l: Onko toivoa?

Pitkästä aikaa jaksan istahtaa ja kirjoittaa. Koska en ole koulutukseltani teologi, kirjoitan siis sitä, mitä tämä seuraava teksti puhuu minulle. Tästä jää paljon pois sellaista asiaa, joka ehkä pitäisi tuoda esille, mutta voimani eivät riitä niin syvällisiin tutkimuksiin, että saisin sen tähän kirjoitettua. Siksipä annan tekstin puhua minulle hyvin paljon siitä, mitä se kertoo tästä ajasta, jota me juuri nyt elämme tai tulemme elämään. Siispä käymme Jooel 4:2-3 jakeiden pariin.

2. minä kokoan kaikki kansat ja vien ne alas Joosafatin laaksoon. Siellä minä käyn oikeutta niitä vastaan kansani ja perintöosani Israelin tähden, koska ne ovat hajottaneet kansani kansojen sekaan, jakaneet minun maani
3. ja heittäneet kansastani arpaa. Ne ovat antaneet pojan maksuksi portosta ja myyneet tytön viinistä, jonka ovat juoneet.

Jumala kutsuu usein kansoja tuomiolle Vanhassa testamentissa. Näin esimerkiksi Sefanja kertoo:

Sef. 3:8. Sen tähden odottakaa minua, sanoo Herra, odottakaa sitä päivää, jona minä nousen saaliille. Minä olen päättänyt koota kansat, tuoda yhteen valtakunnat, vuodattaakseni niiden päälle suuttumukseni, kaiken vihani hehkun. Minun kiivauteni tuli kuluttaa koko maan

Jumala on oikeuden Jumala, joka antaa tuomionsa kohdata niitä, jotka ovat sen ansainneet, mutta armahtaa ne, jotka ovat Häneen turvanneet Jeesuksessa Kristuksessa. Meille, jotka on kyllästetty Jumalan rakkaudella, joka kuvataan maalliseksi rakkaudeksi, tämä on vaikea ymmärtää. Se on antanut meille kuvan Jumalasta, joka tekee vain kivoja asioita, siis kivoja meidän mielestämme. Olemme unohtaneet, että Jumala myös tuomitsee synnin, teki sitä yksilö ihminen tai kansakunta. Se antaa meille myös toivon, että paha saa palkkansa viimeistään silloin, kun Jumala tuomitsee viimeisen kerran tämän maaplaneetan ihmisineen. Olet joko syyllinen tai syytön, riippuen siitä, kuinka olet valinnut täällä eläessäsi. Oletko ottanut vastaan Jeesuksen Kristuksen sovitustyön ja siten saanut anteeksi syntisi sekä saanut yllesi lahjavanhurskauden vai oletko ylpeydessä torjunut tämän ilmaisen lahjan.

Jumala kokoaa kansat alas Joosafatin laaksoon käydäkseen oikeutta kansoja vastaan. Hän kertoo myös syyt oikeudenkäyntiin. Hän tekee sen Hänen oman kansansa ja perintöosansa Israelin tähden. Israelin Jumala oli kasvattanut omaksi kansakseen. Kaikki alkoi Aabrahamista, yhdestä miehestä, josta myös me kristityt olemme lähtöisin uskon kautta. Olemme siis Aabrahamin lapsia ja Aabraham on meidän isämme niin kuin hän on israelilaisten isä. Tästä kansasta piti tulla kaikkien kansojen pappiskansa, mutta israelilaiset eivät onnistuneet siinä. He sortuivat palvelemaan epäjumalia. Jumala oli käskenyt hävittää epäjumalan patsaat ja muut vastaavat, mutta sitä ohjetta ei täydellisesti ollut noudatettu, joten pikkuhiljaa kansa alkoi palvella näitä epäjumalia. Lopulta ne valloittivat Temppelin. 2 Aikairja kertoo siitä meille seuraavasti.

2 Aik. 33:15. Hän poisti Herran temppelistä vieraat jumalat ja kuvapatsaan sekä kaikki alttarit, jotka hän oli rakennuttanut Herran temppelin vuorelle ja Jerusalemiin, ja heitätti ne kaupungin ulkopuolelle.

En voi olla ajattelematta, että tätä samaa tehdään myös suomalaisissa seurakunnissa, hiukan eri tavalla. Meillä on kristillistä joogaa, meditaatioita, kuten buddhalainen maindfullnes ynm. ja me kuvittelemme, että pystymme ottamaan muista uskonnoista uusia tapoja palvella Jumalaa. Puhumattakaan niistä, jotka sanovat ryöstävänsä Saatanalta tai New Age:stä takaisin asioita. Sama soppa, vaikka hiukan eri ainekset. Kun israelilaiset toivat epäjumalien patsaita ja alttarin Temppeliin sekä palvoivat temppelissä taivaankappaleita, Jumalan Henki poistui Temppelin kaikkein pyhimmästä ja eikä enää palannut sinne. Nyt Pyhä Henki asuu Temppelissä, jota ei ole rakennettu käsin, vaan Jeesuksessa Kristuksessa. Me, jotka uskomme Jeesukseen Kristukseen, olemme tuo uusi Temppeli, jossa Pyhä Henki asuu. Hän asuu sinussa, jos olet ottanut uskon lahjan vastaan. Pyhä Henki ei asu eikä tule enää asumaan käsin rakennetussa temppelissä, vaikka sellaista temppeliä Israeliin suunnitellaan. Tämä temppeli tulee olemaan jonkun muun hengen vallassa.

Kuitenkin, kaikesta huolimatta, Jumala rakastaa kansaansa. Koska Hän rakastaa, Hän myös kurittaa. Siksi kansa joutui pakkosiirtolaisuuteen, mutta palasi sieltä, kun Jumalan säätämä aika oli ohi ja kansa kääntyi Jumalan puoleen. En tiedä, mutta ajattelen niin, että tässä kuvataan niiden kansojen toimintatapaa, jolla ne kohtelivat israelilaisia ja juutalaisia. Silloisessa sodankäynnissä oli normaalia heittää arpaa voitetun maan kansalaisista, jotta tiedettiin kuka sai ja kuinka monta. Myös valloitetusta maasta heitettiin arpaa. Vaikka Jumala käytti israelin viholliskansoja tuomionsa välikappaleena israelia vastaan, niiden toimintatapa oli ollut liian raju, joten tuomio kohtasi vuorostaan nyt näitä kansoja.

Muistatko kenen vaatteista heitettiin arpaa? Jeesuksen! Saatana luuli saaneensa voiton, mutta sai myöhemmin huomata, että ilo muuttui murheeksi. Jeesus voitti kuoleman ja tuonelan avaimet. Saatana joukkoineen oli voitettu.

Israelilaisia oli myyty myös orjiksi. Maksu tapahtui luonnossa, niin sanotusti. Pojan sai orjakseen, kun antoi porton myyjälle yhdeksi yöksi. Tytöstä taas lasillinen viiniä myyjälle, joka joi sen välittömästi. Itselleni tulee kuva, että näitä orjia oli paljon, koska niiden hinta oli noin halpa. Vain sellaiset kävivät orjiksi, jotka olivat vielä riittävän nuoria. Vanhat ja pienet lapset tapettiin. Nahum kuvaa tarkasti, kuinka voittajat kohtelivat voitettuja.

Nah. 3:10. Mutta myös Noo-Ammon kulki pakkosiirtolaisuuteen vangiksi otettuna. Sen pienet lapset murskattiin kaikkien katujen kulmissa. Sen ylhäisistä miehistä heitettiin arpaa, kaikki sen ylimykset pantiin kahleisiin.

Armoa ei tunnettu niin kuin ei nykyäänkään. Ihminen ei ole tullut paremmaksi. Ihminen on luonnostaan paha ja pysyy pahana. Jos kansakunnalla ei ole yleistä oikeuslaitosta ja lakia, niin ihminen on ihmisen pahin vihollinen. Usein kuulee kuinka poliisi on sellainen ja tällainen tai oikeusjärjestelmä on ihan mätä. Voi olla, mutta huonokin oikeuslaitos on parempi kuin ei mitään. Samoin, jos sotilailla ei ole pelkoa, että he joutuisivat oikeuden eteen tekemistään ihmisloukkauksista, sotilaat tekisivät mitä karmeimpia asioita. No, taitavat tehdä siitä huolimatta. Puhumattakaan terroristeista. Heidän toimintansa on, ainakin minun mielestäni, täysin järjetöntä. Ja kuitenkin Jumala sallii sen. Miksi?

Tapahtumiin, ennen Jeesuksen toista tulemista, liittyy myös sodat eri muodoissaan. Näihin synnytystuskiin kuuluu monenlaisia asioita, kuten maanjäristyksiä ja erilaisia kulkutauteja, mutta myös vääriä kristuksia eli voideltuja ja vääriä profeettoja. Sanotaan, että tämä on seurakunnan seulomisen aikaa. Raamatussa todetaan, että Jumala haluaa selvittää, kuka uskoo Raamatun Totuuteen. Uskovia tullaan koettelemaan niin ulkoapäin vainoilla kuin sisältä päin harhaopeilla kuin myös maailmalla tapahtuvina myllerryksinä. Tämä voi ahdistaa monia, mutta meille on luvattu, että Jeesus on meidän kanssamme maailman loppuun asti. Emme ole yksin ja se lohduttaa ainakin minua.

Ajattelen, että Jumala koettelee meidän luottamusta Häneen sekä uskollisuutta Hänen Sanalle. Uskallanko tämän kaiken myllerryksen keskellä luottaa siihen, että ihan kaikki on Hänen käsissään? Uskallanko luottaa, että Hän ohjaa tätä maailmankaikkeutta oman tahtonsa mukaan? Uskallanko luottaa, että eräänä päivänä kohtaa tuomio niitä, jotka eivät ole tahtoneet luottaa Jumalan kaikkivoipaisuuteen, vaan ovat tukeutuneet ihmisviisauteen?

Yhtenä kauniina päivänä Jeesus saapuu pilvissä ja kaikki kansat näkevät Hänen tulonsa. Heille se on kauhistuksen päivä, mutta uskoville vapautuksen hetki. Tämä tietoisuus antaa meille toivoa kaiken tämän toivottomuuden keskellä. Jumalan käsiin on turvallista jäädä!

Merkit! Jooel 3:3-5

Jooel oli ennustanut lopun aikojen alussa tapahtuvan Hengen vuodatuksen ja nyt hän ennustaa sen lopussa tapahtuvia ilmiöitä.

Jooel 3:3. Minä annan näkyä merkkejä taivaalla ja maan päällä, verta, tulta ja savupatsaita.
4. Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja pelottava.

Jumalan ilmestyminen kuvataan Vanhassa Testamentissa juuri tulena ja savupatsaana. Ja näin siis Jooelkin kuvaa tapahtumia juuri ennen Jeesuksen toista tulemista. Tässä tuli ja savupatsas kuvaavat Jumalan vihaa niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät ole kääntyneet Herran Jeesuksen puoleen ja näin ottaneet pelastusta vastaan ja saaneet Pyhän Hengen sinettiä pelastuksen merkiksi. Paavali kirjoittaa siitä näin:

Ef. 1:13. Hänessä on teihinkin, sitten kun olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, ja uskoneet sen, pantu sinetiksi luvattu Pyhä Henki,

Siis kaikki ne ihmiset, jotka ovat ottaneet pelastuksen vastaan, saavat sen merkiksi Sinetin, joka on Pyhä Henki. Se on merkkinä Jumalalle, että nämä ihmiset ovat Hänelle Jeesus lunastanut. Myös aikojen lopussa, jota juuri nyt parhaillaan elämme, tämä sinetti on erittäin tarpeellinen, koska meitä ei silloin koske Jumalan viha. Johannes näki ilmestyksessään enkelin, joka painoi Jumalan sinetin palvelijoidensa otsaan.

Ilm. 7:2. Sitten näin vielä yhden enkelin, joka nousi auringonnousun suunnalta ja jolla oli elävän Jumalan sinetti. Hän huusi kovalla äänellä niille neljälle enkelille, joille oli annettu valta vahingoittaa maata ja merta:
3. "Älkää vahingoittako maata, älkää merta älkääkä puita, ennen kuin olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijoiden otsaan."

Siis tämä kohta kuvaa meille niitä merkkejä, joita me näemme ennen Jeesuksen paluuta. Myös Jeesus kertoo vastaavista merkeistä esm. Matt. 24:6-8 “Te saatte kuulla sodan ääniä ja sanomia sodista, mutta älkää pelästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei vielä ole loppu. Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja monin paikoin tulee nälänhätää ja maanjäristyksiä. Mutta kaikki tämä on vasta synnytystuskien alkua.” Jae 29 ”Mutta heti noiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan. Tähdet putoavat taivaalta, ja taivaiden voimat järkkyvät.” Näiden tapahtumien jälkeen Jeesus sanoo tulevansa takaisin. Näitä tapahtumia Jooel kuvaa meille. Tapahtumia, jotka eivät vielä ole täysin toteutuneet, mutta tulevat toteutumaan. Meitä ei kuitenkaan heitetä epätoivoon, vaan Jooel jatkaa seuraavasti.

Jooel 3:5. Mutta jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. Sillä Siionin vuorella ja Jerusalemissa on pelastuneiden joukko, niin kuin Herra on sanonut. Jäljelle jääneiden joukossa ovat ne, jotka Herra kutsuu.

Jumala oli pelastanut kansansa heinäsirkkavitsauksesta, samoin Hän tulisi pelastamaan tuomiolta meidät, jotka olemme ottaneet kutsun vastaan. Meitä kaikkia Jumala kutsuu, mutta hyväksytkö sinä tämän kutsun? Jumalan teko on se, että me pelastumme ja saamme uskon. Meidän teko on se, jos hylkäämme tämän tarjouksen.

Pietari sanoi puheessaan helluntaina, että “Antakaa pelastaa itsenne tästä kierosta sukupolvesta.” Me elämme maailmassa, joka itseasiassa vihaa Jumalaa ja niitä, jotka uskovat Jeesukseen. Tämän maailman keskeltä meidän tulee huutaa Jumalan puoleen. Se, että me käännymme Herramme Jeesuksen puoleen ja saamme syntimme anteeksi, tulisi näkyä meidän omassa elämässämme. Ei niin, että tekisimme lain tekoja, että Jumala meidät hyväksyisi, vaan siksi, että me rakastamme Jumalaa. Helppo sanoa, vaikea toteuttaa. Onneksi saamme kasvaa Jumalan armossa! Yritän kuitenkin kertoa teille, että avun huutamisen seurauksena ei ole pelkästään se, että käymme seurakuntamme tilaisuuksissa ja osallistumme erilaisiin toimintoihin. Me emme voi vain seurakuntailla. Sitä kait kutsutaan ulkokultaisuudeksi. Uskomme tulisi näkyä meidän arkielämässä ja se on välillä todella vaikeaa. On helpompi sopeutua ympäröivään yhteiskuntaan kuin elää sen normien vastaisesti. Kuitenkin, juuri tästä nurjasta sukukunnasta meidät kutsutaan pois elämään Jumalan mielen mukaista elämää. Ehkä me saamme huutaa Jumalan puoleen päivittäin, jotta pysyisimme kuuliaisena Hänen tahdolleen.

Kun Jeesus Matt 25:34-36 kertoo kansojen tuomiosta, Hän sanoo näin: ”Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte periä valtakunnan, joka on ollut valmistettuna teitä varten maailman perustamisesta asti. Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin muukalainen, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alaston, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairaana, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.' Kuitenkin nämä vanhurskaat ihmettelivät milloin he olivat niin tehneet? He eivät olleet tehneet näitä tekoja tietoisesti, vaan koska Jumalan antama rakkaus sai heidät toimimaan Jumalan tahdon mukaan. He itse eivät nähneet hedelmää, joka heissä kasvoi, mutta Jumala näki sen.

Kun me riipumme kiinni Jeesuksessa, Hänen paluunsa on meille iloinen asia. Voimme kohottaa silloin katseemme ylös ja nähdä, kuinka Jeesus, meidän Herramme, tulee takaisin hakemaan meidät luokseen ja saamme olla aina Hänen kanssaan.

Ajatukseni ovat lennelleet sinne tänne tämän Raamatun kohdan kohdalla. Mutta tämähän on minun blogini! (Tähän kuuluisi naurava hymiö!) Tuon siis esille niitä asioita, jotka kumpuavat esille lukiessani näitä kohtia. Tähän loppuun laitan virren 385 sanat, jotka pysäyttivät minut tänä aamuna. Olkoon se meidän rukouksemme!

385 Auta, oi Jeesus, kun eksytys suuri
Toisinto Kuortaneelta


1.
Auta, oi Jeesus, kun eksytys suuri
maata käy voimalla valloittamaan.
Saatana väijyy nyt julmana juuri
valmiina sieluja vangitsemaan.
Maailman ruhtinas miettivi ansaa,
kuinka se turmioon syöksisi kansaa,
kuinka se turmioon syöksisi kansaa.

2.
Auta, kun saatana, maailma, liha
syntien orjaksi taivuttavat,
kun tämän maailman ystävyys, viha
pois sinun luotasi houkuttavat.
Anna siis kuolemantuskaasi muistaa,
että voin ylpeän mieleni suistaa,
että voin ylpeän mieleni suistaa.

3.
Auta, oi Jeesus, kun syntini tuottaa
tunnolle vaivoja syytöksineen.
Anteeksiantoosi suo minun luottaa,
että en sortuisi katkeruuteen.
Hengessä köyhäksi tulla jos voisin,
kuormani kaikki sun hoitoosi toisin,
kuormani kaikki sun hoitoosi toisin.

4.
Auta, oi Jeesus, kun syntini aina
henkesi lämmön saa laimenemaan.
Ylpeä luontoni nöyräksi paina,
hauduta armolle aukenemaan.
Yhdistä henkeni Henkesi kanssa,
terveeksi näin minut tee kokonansa,
terveeksi näin minut tee kokonansa.

5.
Auta, oi Jeesus, suo katseesi loistaa
juonia kiusaajan paljastaen,
kun sanan selvän se tahtoisi poistaa
kulkien vaatteissa valkeuden.
Suo, että henget mä ain erottaisin,
voittaisin valheen ja voimasi saisin,
voittaisin valheen ja voimasi saisin.

6.
Auta ja varjele, vartija parhain,
kun olen lähdössä harhailemaan.
Tyynnytä mieleni myöhään ja varhain
kanssasi valvoen rukoilemaan.
Synnissä jos tahdon nukkuen maata,
tiellesi taas minut, Herrani, saata,
tiellesi taas minut, Herrani, saata.

7.
Auta, kun kamppailen kuoleman kanssa,
kun eronhetkeni koittava on,
sielu kun uupuu jo taistelussansa,
vastassa mahti on tuntematon.
Ilmesty silloinkin auttajakseni,
kuule myös heikoimmat huokaukseni,
kuule myös heikoimmat huokaukseni.

8.
Auta, kun päätän jo vaivojen matkaa,
voitolle voimasi kunniaksi.
Täällä saan alkaa ja taivaassa jatkaa
virttäsi uutta ja kiitostasi.
Ristillä Sankari kuoli ja voitti,
kuoleman keskelle elämä koitti,
kuoleman keskelle elämä koitti.

Johann Heinrich Schröder 1695. Suom. Elias Lönnrot 1874. Uud. Julius Krohn 1880. Virsikirjaan 1886. Uud. komitea 1937, 1984.

Tyatiran Iisebel

Voi rakkaat rantasalamelaiset! Älkää repikö jakeita irti asiayhteydestään ja sitten tehkö niille oman mielen mukaisia tulkintoja! Näin on ainakin tehty Ilm. 2:18-29 kohdalle, jossa kerrotaan Tyatiran seurakunnalle annetusta viestistä. Ja ennen kaikkea jakeelle 20, jossa tuodaan nainen kaikkiin maailman lopunajan tapahtumiin syylliseksi. Jae ei sellaista edes opeta.

Käyn tässä vajavaisesti läpi tämän Raamatun kohdan. Käytän Raamattu kansalle-käännöstä, mutta kerron jos jotain muuta käännöstä käytän. Ota siis Raamattusi auki Ilmestyskirja 2:18-29 kohdalta, sillä kerron vain jakeen, jota kommentoin.

Ilm. 2:18.

Tyatiralle Jeesus kuvaa itsensä Jumalan Poikana, jolla on silmät kuin tulen liekki ja jalat kuin hehkuva vaski eli hehkuva kupari. Silmien liekki kuvaa sitä, että Hän tutkii seurakuntaa ja siellä tapahtuvaa opetusta ja toimintaa. Jalat, jotka ovat hehkuvaa kuparia, kuvaavat tuomiota, jonka Hän tulee antamaan, kun Hän on arvioinut tilanteen. Yhä tätä samaa Hän tekee myös tänään ja kun tekstiä lukee eteenpäin huomaa, että Jeesus ei salli vieraita oppeja opetettavan seurakunnan keskuudessa. Tuomiota voi olla rangaistus tai palkinto, vaikka me usein miellämme tuomion antamisen nimenomaan rangaistuksen antamisena. Raamatussa se merkitsee useammin palkintoa kuin rangaistusta.

jae 19.

Jeesus aloittaa asioista, jotka seurakunnassa ovat hyvin ja Jumalan tahdon mukaisia. Jeesus kehuu seurakunnassa tapahtuvaa toimintaa, koska se tapahtuu Jumalan antaman rakkauden ja uskon pohjalta. Huomattavaa on, että tässä käytetään rakkaudesta sanaa agapē, joka tarkoittaa sitä rakkautta, jolla Jumala rakastaa meitä. Kaikista hienointa on, että nämä teot tehtiin palvellen Jumalaa ja ollen siinä kestäviä. Kestävyys onkin seurakunnalle ongelmallista, puhumattakaan yksilöuskovasta. Useinhan meidän hyvät toiminnot lopahtavat juuri kestävyyden puutteeseen. Oikein mukava tuomio Jeesukselta! Jokainen haluaisi kuulla tämän tuomion itsestään. Mutta tässä ei ollut kaikki, mitä Jeesus antoi tuomiossaan.

Jae 20.

Ennen kuin pureudun tähän jakeeseen, haluan muistuttaa teitä toisesta naisesta, joka oli Tyatirasta kotoisin. Nimittäin Lyydiasta. Hänestä kerrotaan Apostolien tekojen 16:14. Lyydia oli kotoisin Tyatirasta ja toimi purppuranväristen kankaiden jälleenmyyjänä Filipissä. Hän oli ensimmäinen ei-juutalainen, joka kääntyi kristinuskoon Euroopassa. Hän avasi kotinsa Paavalille ja kumppaneille ja Lyydian luo myös nämä miehet menivät päästyään vankilasta. Mielenkiintoista on, että Jeesuksen noustua kuolleista, Hänet kohtasi ensimmäisenä naiset. Nyt ensimmäinen Eurooppalaisella mantereella uskoon tullut ihminen on nainen. Minä luulen, että Jumalalle ei sukupuolisuus ole ongelma, vaan se onkin meidän ihmisten ongelma!

Jeesus puhuu naisesta ja antaa hänelle hyvin kuvaavan nimen eli Iisebel. Iisebel ei nähtävästi ollut hänen oikea nimensä, mutta Jeesus kuvaa hänen tekojaan tällä nimellä, joka on erittäin kuuluisa nimi Vanhan Testamentin puolelta. Löydät Iisebelin 1 ja 2 Kuningasten kirjoista. Iisebel oli kuningas Aahabin puoliso ja toi voimakkaan Baalin palvonnan Israeliin ja sai kansan lankeamaan siihen. Jeehu pudotti Iisebelin linnan ikkunasta ja koirat söivät Iisebelin ruumiin. Tällaiseen henkilöön verrataan naista, joka oli Tyatirassa profeettana ja opettajana.

Tämän Tyatiran Iisebel viekoitteli seurakuntalaisia haureuteen ja epäjumalille uhratun syömiseen. Kummatkin liittyvät vahvasti sen aikaiseen epäjumalan palvelukseen. Papittarien kanssa miehet harrastivat seksiä, joka oli kyseisen jumalan palvelemista. Siispä haureus oli yksi osa Iisebelin harrastamaa palvelusta. Tämän hän toi seurakuntaan matkiessaan ympäristössä olevia palvelustapoja, jotka olivat tuttuja seurakuntalaisille. Se oli siksi helppo hyväksyä ja ottaa osaksi jumalanpalvelusta. Toisena mainitaan epäjumalille uhratun syöminen, joka oli myös epäjumalien palvelusmenoihin kuuluvaa. Paavali kuvaa sitä samanlaiseksi kuin meidän ehtoollinen. Jos siis syö tässä mielessä epäjumalille uhrattua lihaa on yhtä riivaajien kanssa. Kun eläin teurastettiin, siihen liittyi erilaisia palvontariittejä ja usein nämä tapahtui paikassa, joka sijaitsi temppelissä tai sen läheisyydessä. Lihasta erotettiin osa, joka uhrattiin epäjumalille. Näin liha kokonaisuudessaan oli epäjumalille uhrattua lihaa. Tämän vuoksi Jumala määräsi, että eläin, joka aiottiin uhrata Jumalalle, tuli viedä Temppeliin uhrattavaksi. Näin siitä ei voitu viedä uhria epäjumalille ja siten saastuttaa Jumalalle tarkoitettu uhri. Osa lihasta tai ruoasta uhrattiin Jumalalle ja lopun söivät joko papit tai papit ja uhraajat temppelialueella. Paavali antaa erityisohjeita Korinttilaiskirjeessä, joissa on joitakin poikkeuksia epäjumalille uhratun lihan syöntiin. Siispä Tyatiran Iisebel teki ihan samaa kuin aikoinaan Israelissa ollut Iisebel. Kummatkin houkuttelivat ihmisiä palvomaan epäjumalia.

Mutta mistä asiasta Jeesus antoi moitteen? Jeesus sanoi: “Mutta se minulla on sinua vastaan, että suvaitset tuota naista, Iisebeliä…” Moite kohdistuu seurakuntaan, joka salli siellä toiminnan, mikä johti epäjumalan palvelemiseen. Tämä on jakeen opetus! Tämän Iisebelin toiminta oli niin selvässä ristiriidassa oikean evankeliumin kanssa, että se olisi pitänyt heti hylätä. Mutta näin ei ollut toimittu ja siitä seurakunta saa moitteita! Tämä opetus kannattaisi jokaisen seurakunnan omaksua!

Kyse ei ole naisesta, vaan siitä, että seurakunta hyväksyi väärän opetuksen ja samalla toi vääriä tapoja palvella Jumalaa. Olivatpa opit Iisebelin, Bileamin tai nikolaiittojen oppeja, meidän tulee ne hylätä ja kääntyää niistä pois. Ja aivan sama, olitko mies tai nainen, sinun tulee hylätä ne!

Jae 21.

Tässä jakeessa näkyy Jumalan pitkämielisyys ihmistä kohtaan. Jopa tämä Iisebel oli saanut aikaa muuttaa mieltään ja hylätä oma oppinsa ja kääntyä Jeesuksen puoleen. On mahdollista, että hän oli saanut varoituksia, mutta hän ei halunnut kuulla niitä. Hän ehkä ajatteli ylpeästi, että juuri hän on oikeassa ja kaikki muut väärässä. Hän ei muistanut tutkia omaa tilaansa. Tämä tulee hyvin esille siinä, että jakeessa toistuu sana kääntyä. Parannuksen tekeminen on kääntymistä pois vääristä teoista Jeesusta kohti. Mutta hän ei halunnut! Hän tahtoi palvella epäjumalia ja samalla hän ei tahtonut palvella Jeesusta! Hän ei tuntenut omantunnon pistoksia tehdessään väärin. Hän teki mielestään ihan oikein ja oli myös opissaan ihan oikeassa. Ja kuitenkin hän eli hengellisessä huoruudessa. Hän oli sekoittanut uskoon asioita, jotka eivät sinne kuulu. Jumala ei ole sellaista sallinut israelilaisille, eikä Hän salli sitä meillekään, kuten ei sallinut tyatiralaisillekaan.

Jae 22.

Missä yleensä seksiä harrastetaan? Vuoteessa! Nyt Iisebel kuulee rangaistuksensa. Vuode, joka oli ollut huoruuden harrastamisen paikka, muuttuu sairastamisen paikaksi. Vuoteessa hän kyllä pysyi, mutta syy muuttui. Ja myös ne, jotka seurasivat tätä väärää oppia tulisivat saamaan rangaistuksen, jos eivät kääntyisi pois tästä opista! Tämä ahdistus voi tulla ulkoapäin tai olla sisäistä ahdistusta. Se tulee olemaan kuitenkin niin kovaa, että se voi ikään kuin murskata ihmisen alleen. Kuitenkin Jumala armossaan odottaa, että nämä eksytetyt ihmiset kääntyisivät Hänen puoleensa ja Hän saisi armahtaa heidät!

Jae 23.

Mutta ne, jotka haluavat seurata väärää opetusta, Jeesus tulee tappamalla tappamaan. Mitä voi olla tämä tappamalla tappaminen? Sitä ei kerrota, mutta meidän annetaan ymmärtää, että se on jotain sellaista, jonka muutkin seurakunnat näkevät. Kyse on väkivaltaisesta kuolemasta. Se on siis sellainen tapahtuma, joka saa muut seurakunnat tietämään, että Jeesus tutkii jokaisen mielen ja sydämen. Emme voi piiloutua kuoren alle luullen, että Jeesus ei näe. Jeesus näkee ja tuomitsee meidät tekojemme mukaan. Meidät jokaisen!

Jae 24.

Nyt Jeesus kohdistaa sanansa heille, joilla ei ole tätä väärää oppia. Nyt on hyvä muistaa, että seurakunnassa voi olla niitä, joilla on väärä oppi ja niitä, joilla on oikea oppi eli he ovat niitä uskovia, jotka eivät ole tulleet tuntemaan Saatanan syvyyksiä? Kuinka moni teistä on kuullut sanottavan, että joku on oppinut tuntemaan Jumalan syvyydet? He kehuvat sillä tiedolla, jonka Jumala on antanut heille useimmiten näkyjen, taivaskokemusten ja profetioiden kautta. He juuri kehuvat suoraan tai epäsuorasti tuntevansa Jumalan syvyydet. Ja tässä Jeesus ironisesti sanoo, että he tuntevatkin S.a.a.tanan syvyydet, vaikka luulevat tuntevansa Jumalan syvyydet. Vajavainen ihminen ei pysty ymmärtämään Jumalan syvyyksistä kuin murto-osan murto-osan.

Jotenkin tässä kohtaa jää epäselväksi, mistä kuormasta tai painosta Jeesus puhuu. Luulen, että Jeesus tarkoittaa sitä, mitä seuraavassa jakeessa sanotaan. Vuoden -38 käännös menee seuraavasti: ...en minä pane teidän päällenne muuta kuormaa;25. pitäkää vain, mitä teillä on, siihen asti kuin minä tulen. Lause siis jatkuu seuraavan jakeeseen, vaikka tämä RK-käännös katkaisee ajatuksen.

Jae 25.

Jeesus kehottaa pitämään kiinni oikeasta opista loppuun saakka. Ei riitä, että joskus on uskonut, vaan uskon tulisi kasvaa meissä ja meidän tulisi täyttyä päivittäin Pyhällä Hengellä, joka tarkoittaa Raamatun lukemista ja tutkimista, mutta myös rukousta ja ylistystä, mutta myös seurakuntayhteyttä, jossa saadaan ennen kaikkea opetusta. Usko Jeesukseen tulisi säilyä aina loppuun asti, olipa loppumme kuolema tai se, että saamme kohdata Jeesuksen, kun Hän palaa takaisin Kuninkaana ja Tuomarina!

26-28

Nyt käsittääkseni mennään tulevaan aikaan, joka meillä on vielä edessäpäin. Paavali kertoo myös jotain siitä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä. Eräässä vertauksessa Jeesus sanoo, että joku voi saada hallittavakseen niin ja niin monta kaupunkia. En ole tähän niin perehtynyt, että uskaltaisin tätä sen enempää kommentoida. Ainoastaan sen voin sanoa, että meidän tulisi tuoda elämällämme julki Jumalan tekoja. Lopuksi sanotaan, että joka pysyy uskollisena, hänelle annetaan aamutähti. Ilmestyskirjan lopussa Jeesus sanoo seuraavasti:

Ilm. 22:12. "Minä tulen pian, ja palkkani on minun mukanani antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan.

13. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.

14. Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi oikeus elämän puuhun ja että he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin.

15. Ulkopuolella ovat koirat ja noidat, haureelliset ja murhaajat, epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka rakastavat ja noudattavat valhetta.

16. Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelini todistamaan teille tästä seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen sukuaan, se kirkas aamutähti."  

Tämän perusteella ajattelen, että kyseinen aamutähti on Jeesus itse. Hän on antanut itsensä meille ja meidän pelastukseksi.

Jae 29.

Onko sinun korvasi auki, jotta voisit kuulla, mitä Jeesus puhuu sinulle Raamatun lehdillä? Korvat, jotka eivät ole auki, kuulevat opetuksen S.a.a.tanan syvyyksistä, joka vie auttamattomasti pois Jeesuksen luota. Siksi on hyvä pyytää päivittäin, että Jeesus saa puhdistaa jalkamme joka ikinen päivä, aivan niin kuin Hän teki opetuslapsilleen yläsalissa ennen kuolemaansa.

Mitä tässä kohtaa Jeesus toi esille sellaista, joka olisi meidän jokaisen hyvä oppia?

1. Meidät tuomitaan tekojemme mukaan. Saamme palkinnon niistä teoista, jotka Jumala vaikuttaa meissä, mutta rangaistuksen niistä, jotka ovat joko oman mielemme mukaisia tekoja tai S.a.a.tanan vaikuttamia tekoja. Viimeisellä tuomiolla uskovalla on vain Jumalan teot tuomittavina, koska kaikki muut teot ovat anteeksi annetut.
2. On vain yksi tie palvella ja palvoa Jumalaa: Jeesus! Muut siihen tuodut tavat vievät kadotukseen. Mutta jos huomaa, että on langennut näihin tapoihin, Jumala on pitkämielinen ja haluaa armahtaa sitä, joka kääntyy Jeesuksen puoleen.
3. Uskossa tulee säilyä loppuun asti. Ei riitä, että kerran olet uskonut, vaan sinun tulee uskoa myös tänään. Onneksi meillä on oppaana Pyhä Henki, joka ohjaa meitä, jos niin tahdomme. Ylpeys on ollut monen ihmisen kompastuskivi, jopa uskoon tulleellekin. Siis pyydä kuulevia korvia!

Alussa!?

Johanneksen evankeliumi

Luku 1

1.Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona,

ja Sana oli Jumala.

2. Hän oli alussa Jumalan luona.

3. Kaikki on syntynyt hänen kauttaan.

Ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.

4. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo.

5. Valo loistaa pimeydessä, eikä pimeys ole saanut sitä valtaansa.

Tämä Johanneksen evankeliumin alku on minulle todella rakas kohta. Se tuo aina joulun mieleen. Oikeastaan se kertoo sen, kuka Jeesus on. Mahtava jouluevankeliumi!

Myös sen ensimmäinen sana on mielenkiintoinen. Alussa oli Sana. Mutta missä alussa se oli? Sana viittaa aikaan ennen maailman luomista eli iankaikkisuuteen. Jeesus oli jo ennen maailman luomista. Hän on ollut aina ja tähän tämä sana viittaa, vaikka se meille aikaan rajoittuvalle ihmiskunnalle on täysin käsittämätön asia. Kuinka Jumala voi olla ilman alkua? Mutta niin Sana meille opettaa. Tämä on varmaankin yksi niistä asioista, jotka meidän on vain uskottava, vaikka emme kykene sitä käsittämään luonnollisella järjellä.

Johanneksen evankeliumi alkaa iäisyydestä, kun taas 1 Mooseksen kirja alkaa maailman luomisesta, jota myös kuvataan sanalla “alussa”. Se on tämän näkyvän maailman alku. Jae kuuluu seuraavasti:

Alussa Jumala loi taivaat ja maan.

Alussa oli Sana ja Alussa Jumala loi? Jeesuksessa on luotu kaikki mitä on olemassa niin näkyvä maailma kuin myös näkymätön maailma. Siihen tämä alussa-sana viittaa. Jakeessa 3 kerrotaan näin:

Kaikki on syntynyt hänen kauttaan.

Ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.

1 Mooseksen kirjassa kerrotaan, että Jumala sanoi ja niin tapahtui. Paavali kertookin tästä meille tarkemmin Kol. 1:16.     

Hänessä (Jeesuksessa) luotiin kaikki, mitä on taivaissa ja maan päällä, näkyvät ja näkymättömät, olivatpa ne valtaistuimia tai herruuksia, hallituksia tai valtoja. Kaikki on luotu hänen kauttaan ja häneen.

Kaiken keskipiste on Jeesus. Olipa sitten kyseessä maapallo ja siinä olevat näkyvät asiat tai näkymättömät ja kaikki se mikä sitä ympäröi. Jakeessa 17 sanotaan näin: Hän on ennen kaikkea muuta, ja hänessä kaikki pysyy voimassa. Jeesuksessa ei vain luotu kaikkea, vaan kaikki pysyy hänen kauttaan voimassa. Ilman Jeesusta kaikki romahtaa. Kun ajattelemme, että Jeesuksessa Jumala on luonut kaiken ja sitä, että Jeesuksessa on myös meidät lunastettu, niin voimmeko muuta kuin ihmetellä sitä, että sinut ja minut on pelastettu? Luoja pelastaa luodun!

Hebr. kirjeen alussa kirjoittaja kirjoittaa seuraavasti:

Hebr. 1:1 Jumala puhui muinoin monesti ja monin tavoin isille profeettojen kautta.

2. Näinä viimeisinä päivinä hän on puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka kautta hän myös on luonut maailmat.

3. Poika on Jumalan kirkkauden säteily ja hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on istuutunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa.

Jeesus on Jumalan Poika ja siten myös perillinen. Jeesus on siis Jumala ja Jeesuksessa me näemme Isän. Mutta minusta yksi tärkeimmistä asioista on, että Jumala puhuu meille Pojan eli Jeesuksen kautta Raamatussa. Niin kuin nyt tämäkin kohta, jossa meille kerrotaan, että Jeesus on toimittanut puhdistuksen synneistä! Haluatko sinä uskoa tämän? Sinun syntisi on puhdistettu, Jeesus on täyttänyt lain sinun puolestasi ja sinä olet siten pelastettu! Saat elää Jumalan armossa, etkä lain kirjaimen piinaamana! Ja kun olet viimeisellä tuomiolla, siellä on Jeesus sinua tuomitsemassa ja hän sanoo, että rangaistus on kärsitty! Sinut on armahdettu!

Miten Jeesus voi sen tehdä? Siksi, että hän on sekä alku ja loppu. Tämän maailman lopussa seisoo Jeesus Kristus ja ottaa omansa luokseen. Mutta ne, jotka eivät ole hänen omiaan, hän ajaa pois. Hän ei tunne heitä, vaikka he kertovat niistä ihmeteoista, joita he olivat tehneet Jeesuksen nimessä. Sillä tuomiolla ei meidän omat teot merkitse mitään. Niitä on turha haalata sinne, koska ne ovat kuin likainen vaate Jumalan edessä. Tilanne on sama kuin että toisin sinulle karmean likaisia vaatteita säkillisen ja sanoisin, että tässä on minun hyvät tekoni! Tuskin olisit ilahtunut! Siksi me voimme tuoda vain ne teot, jotka Jumala on meidän kauttamme tehnyt. No, tosiasiassa me emme taida aina tietää, mitä Jumala meidän kauttamme tekee ja siksi joudumme ihmettelemään, että olenko minä tällaistakin tehnyt. Hyvä niin, sillä muuten olisimme ylpeitä niistä ja ylpeys on kaikkien syntien äiti! Luulen niin, että Jumala joutuu antamaan meille niitä epäonnistumisia ja ongelmia, jotta me emme lankeaisi ylpeyden pauloihin.

Jakeessa 2 mainitaan, että nyt viimeisinä päivinä Jumala on puhunut Poikansa kautta. Tiesitkö, että me elämme vielä näitä viimeisiä päiviä odottaen Jeesuksen toista tulemista. Viimeisillä päivillä on ollut myös alku ja see on se hetki, kun Pyhä Henki laskeutui alas. Jokainen Jeesuksen oma on saanut myös Pyhän Hengen. Ja se aikakausi päättyy, kun Jeesus palaa takaisin ja luo uuden maan ja taivaat. Kun me nyt näemme kaikenlaisia sotia ja luonnonmullistuksia sekä kohtaamme eksytyksiä, me voimme nostaa katseemme kohti taivasta ja jonain päivänä me näemme Jeesuksen tulevan kaikessa loistossaan ja kirkkaudessaan sekä kaikessa siinä majesteettisuudessa, joka hänellä on. Sitä me odotamme ja sitä me kaipaamme, mutta tänään on pelastuksen päivä ja sinun elämälläsi voi olla uusi alku, jos et vielä ole suostunut pelastettavaksi Jeesuksessa Kristuksessa. Tämä on myös jokaiselle uskovalle uusi armon päivä! Kiitetään, että meillä on elämä Jeesuksessa Kristuksessa iankaikkisesti! Meillä on valo tämän pimeyden keskellä!

Arviointia

Joh. 7:24. Älkää tuomitko sen mukaan, miltä asia päältäpäin näyttää, vaan langettakaa oikea tuomio.

Kyseinen jae kuuluu Jeesuksen puheeseen lehtimajanjuhlien aikaan. Kansa oli jakautunut kahtia niin, että osa piti Häntä hyvän ja osa ei uskonut Häneen.

“Krino”, joka tässä käännetään tuomioksi, voidaan kääntää myös sanoilla “arvostella, ratkaista tai vahvistaa”. Silloin kun näin “tuomitaan”, asia on tutkittu perinpohjin aivan kuin oikeudessa tehdään. Myös henkien erottamisen lahja tulee tästä sanajuuresta. Siinäkin meidän tulee tutkia asia perinpohjin ja oikeudenmukaisesti. Jeesus käskee tuomitsemaan oikean tuomion. Ei sen mukaan kuin päältäpäin näyttää, jolloin arvioinnin tulos, oli se sitten hyväksyvä tai ei hyväksyvä, on väärä. Arviointia tekee jokainen kuulija. Kun me näin tutkimme oppeja, joita on pilvinpimein liikkeellä, se tapahtuu näiden ohjeiden perusteella Raamatun Sanalla. Kun oppi on ammennettu väärästä opetuksesta, se ei voi olla tervettä opetusta. Esim. jos Jeesus on Kenosis- tai JDS-opin mukainen, ei sellainen Jeesus voi meitä pelastaa.

Se näissä keskusteluissa häiritsee, että usein arvostelu kohdistuu ihmiseen itseensä ja se ei ole arvostelun tarkoitus. Me emme arvostele ihmisen persoonaa, vaan sitä opetusta, jota hän antaa. Opetus on arvioinnin kohteena. Ja sitä tekivät niin Jeesus kuin apostolit ja VT:n ssa profeetat. Ilman arviointia opetus ei pysy puhtaassa evankeliumissa, vaan se vääristyy.

Kuitenkin on muistettava, että jokainen puhuja on vajavainen ja tuo opetusta omalla vajavaisella tavallaan esille. Silloin kun erimielisyys on jostain muusta kuin pelastukseen liittyvistä opeista (kuten millainen Jeesus on), voimme olla erimielisiä. Me voimme painottaa joitakin asiaa enemmän kuin toista, mutta aina tulisi olla Kristus kaiken keskiössä, koska Hän on Tie, Totuus ja Elämä.