perjantai 25. syyskuuta 2020

Tunnistanko?




Olen usein pohtinut sitä, että Jeesus kielsi parantunutta kertomasta muille, että Jeesus oli parantanut hänet. Esimerkiksi Mark. 7 luvussa Jeesus parantaa kuuron ja lopuksi sanoo ihmisille jakeessa 36. “Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään. Mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he siitä puhuivat. ” Ihmiset tekivät päinvastoin, ihan niin kuin jakeessa kerrotaan. Mitä enemmän Jeesus kielsi, sitä enemmän ihmiset kertoivat niin parantumisista kuin myös pahojen henkien pois ajamisesta. En kyllä ihmettelekään. Niin minäkin olisin tehnyt.


Mitä ihmiset kertoivat Jeesuksen tunnusteoista? He pitivät kaikkea hyvänä ja kansa lainasi Jesajan kirjasta seuraavaa kohtaa.


Jes. 35:5. Silloin avautuvat sokeiden silmät ja kuurojen korvat aukenevat.

6. Silloin rampa hyppii kuin peura ja mykän kieli ratkeaa riemuun, sillä vedet puhkeavat autiomaahan ja purot aromaahan.


Kansa alkoi aavistella, kuka Jeesus oli. Messiaan tuntomerkkeihin kuului sairaiden parantaminen. Mutta miksi kansa todellisuudessa kulki Jeesuksen perässä? Luulen, että ihmiset toivat sairaita Jeesuksen luo tai halusivat itse parantua. Toisaalta, Jeesus opetti kansaa ihan eri tavalla kuin muut opettajat. Matteus kertoo siitä seuraavasti.


Matt. 7:28. Kun Jeesus oli lopettanut puheensa, ihmiset olivat hämmästyksissään hänen opetuksestaan,

29. sillä hän opetti heitä niin kuin se, jolla on valta, eikä niin kuin heidän kirjanoppineensa.


Jeesuksen opetukset poikkesivat fariseusten opetuksesta ja siksi kansa hämmästyi Jeesuksen puheita. Tämä on aika miedosti sanottu, että kansa hämmästyi, koska siihen hämmästykseen liittyi myös pelkoa. Tässä käytetään sanaa ekplēssō, joka tarkoittaa  pass. pelästyä, hämmästyä. Jeesus ei myöskään tuominnut heitä, jotka eivät tahtoneet uskoa Häntä. Fariseukset tuomitsivat kaikki ne, jotka eivät uskoneet heidän opetustaan. Jeesus ei myöskään puhunut vedoten perinnäissääntöihin, vaan kertoi heille totuutta Jumalan antamalla arvovallalla.


Jeesus ei vain parantanut, vaan niin kuin aikaisemmin mainitsin, Hän ajoi ihmisistä pois pahoja henkiä eli riivaajia. Näin tapahtuu esimerkiksi Matteuksen 9 luvussa.


Matt. 9:32. Kun miehet olivat poistumassa, Jeesuksen luo tuotiin mykkä mies, jossa oli riivaajahenki.

33. Kun riivaaja oli ajettu ulos, mykkä alkoi puhua, ja väkijoukko oli ihmeissään ja sanoi: "Tällaista ei Israelissa ole ikinä nähty."


Taas kansa oli ihmeissään. Nyt tähän ihmetykseen liittyy imartelua. Tässä käytetään sanaa thaumadzō, joka tarkoittaa ihmetellä, imarrella. Sitä kuvastaa hyvin se, mitä kansa sanoo: "Tällaista ei Israelissa ole ikinä nähty.". Voin vain kuvitella sitä päivittelyä, joka kansan keskuudessa oli. Enkä ihmettele yhtään. Luulen, että mekin tekisimme samoin.


Matteuksen 12 luvussa kerrotaan myös riivatusta miehestä, joka nähtävästi oli sen vuoksi niin kuuro kuin myös mykkä. Oletettavasti ystävät toivat miehen Jeesuksen luokse ja joka myös parani. Vaikka tässä ei kerrota, että Jeesus ajoi miehestä myös riivaajan pois, niin me Raamatun yleisopetuksen mukaan ymmärrämme, että näin myös tapahtui. 


Matt. 12:22. Sitten Jeesuksen luo tuotiin riivattu mies, joka oli sokea ja mykkä. Jeesus paransi hänet, niin että mies puhui ja näki.

23. Koko kansanjoukko hämmästyi ja sanoi: "Voisiko tämä olla Daavidin Poika?"


Taas kansa hämmästyi. Mutta tämä hämmästys ei ollut pelonsekaista, vaan paljon vahvempaa hämmästystä. Nyt on kyse sanasta eksistēmi, joka tarkoittaa hämmästyttää, hämmästyä; olla suunniltaan. Sitä kuvastaa hyvin kysymys, jonka kansa esittää: "Voisiko tämä olla Daavidin Poika?". Voin kuvitella, kuinka siihen vastataan:” Ei, ei hän voi olla Daavidin poika! Ei missään nimessä!” Toiset taas kysyvät: “ No, kuka hän sitten on?” Kansa oli lähes paniikissa tilanteesta. Jos kyseessä on Daavidin poika, se tarkoittaisi, että Messias on heidän edessään. Mutta sehän ei voi olla totta!?  Tämä mies on Jeesus Nasaretista, pienestä kyläpahasesta. Varmaan monet poistuivat paikalta päätään pudistaen.


Sitten tuli päivä, jolloin kansa näki, kuinka Jeesus ratsasti aasilla. Kansa osasi oman Raamattunsa ja tiesivät, mitä tämä tarkoittaa. Matteus kiteyttää sen seuraavasti.


Matt. 21:4. Tämä tapahtui, jotta toteutuisi profeetan kautta puhuttu sana:

5."Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun kuninkaasi tulee luoksesi nöyränä ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla." 


Ennen kuin jatkan, on hyvä muistaa, että aasi on rauhan vertauskuva. Jeesus istui siis aasin selässä, ei sotaratsun selässä.


Kansa tajusi, että nyt tulee heidän kuninkaansa. Nyt loppuisi Roomalaisten valta, kun uusi kuningas valloittaisi takaisin kaikki ne alueet, jotka kuuluivat Israeliin. Niin osa kansasta levitti vaatteitaan ja osa taittoi puista oksia tielle, jota Jeesus ratsasti aasilla. Kansanjoukko kulki sekä Jeesuksen edellä että perässä laulaen:"Hoosianna Daavidin Pojalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!" Tämä Hoosianna-huuto tulee hallel-psalmeista, joita laulettiin pääsiäisen juhlan aikoina. Kohta, jota kansa lauloi on Psalmista 118.


Ps. 118:25. Oi Herra, pelasta! Oi Herra, anna menestys! 

26. “Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Me siunaamme teitä Herran huoneesta.”


Kun Jeesus saapui Jerusalemiin, niin koko kaupunki joutui kuohuksiin. Tässä käytetään sanaa seiō, joka tarkoittaa liikuttaa, järkyttää, horjuttaa; pass. järistä, vapista, järkyttyä. Voisi varmaan sanoa, että koko kaupunki joutui paniikkiin. Kuka tulee? Kenelle ihmiset laulavat noin? Aivan kuin Messiaalle! He saivat kysymyksiinsä vastauksen: “ Hän on se profeetta, Jeesus, Galilean Nasaretista.”


Mutta ei mennyt montaakaan päivää, kun “ristiinnaulitse” huudot raikuivat. Kansa pettyi, kun Jeesus ei ottanut kuninkaan asemaa ja ajanut Roomalaiset pois Israelista. Ylipappien ja fariseusten oli helppo yllyttää väkijoukkoa, että he vaatisivat vapauttamaan Barabbaan. Se ketä kansan joukossa oli, on hiukan epäselvää. Kuitenkaan kukaan ei uskaltanut olla toista mieltä. Näin Ylipapit saivat tahtonsa läpi.

Pilatuksen kysymykset pysäyttivät minut.


Matt. 27:22. Pilatus kysyi: "Mitä minä sitten teen Jeesukselle, jota kutsutaan Kristukseksi?" Kaikki vastasivat: "Ristiinnaulittakoon!"

23. Niin maaherra kysyi: "Mitä pahaa hän on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin: "Ristiinnaulittakoon!"


Pilatus sanoo suoraan, että Jeesusta kutsuttiin Kristukseksi. Hän yritti kaikin tavoin pelastaa Jeesuksen, mutta ei onnistunut siinä. Pelko, että kansa alkaisi rettelöimään, oli liian suuri ja sitä Pilatus ei halunnut. “Ristiinnaulittakoon!” huudot voittivat.


Mutta oli ihmisiä, joille tämä oli kauhea tilanne. Heidän opettajansa oli tuomittu kuolemaan. Luukas kertoo siitä näin.


Luuk. 23:27. Jeesusta seurasi suuri joukko kansaa, myös naisia, jotka valittivat ja itkivät häntä.


Myös opetuslapsille tämä oli täysin käsittämätön tilanne. Eihän asioiden pitänyt näin mennä. Pelko valtasi heidät. Muutamat naiset, kuten Jeesuksen äiti sekä Johannes olivat katsomassa ristiinnaulitsemista. Naiset myös seurasivat Jeesuksen hautaamista. Kun he sapatin jälkeisenä päivänä menivät haudalle, oli hauta heidän kauhukseen tyhjä.


Luuk. 24:1. Ensimmäisenä sapatin jälkeisenä päivänä naiset menivät varhain aamulla haudalle vieden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrttivoiteet.

2. He huomasivat, että kivi oli vieritetty pois haudan suulta,

3. mutta sisälle mentyään he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.

4. Kun he olivat tästä ymmällä, niin yhtäkkiä heidän edessään seisoi kaksi miestä säteilevän kirkkaissa vaatteissa.


En ihmettele, että naiset olivat ymmällään. Niin olisin ollut minäkin. Tavallisesti haudattu ihminen ei herää eloon, mutta Jeesus heräsi esikoisena kuolleista. Tässä käytetään ymmällään sanasta kreikankielistä diaporeō, joka tarkoittaa: olla (kovin) ymmällä. Naiset olivat siis kovin ymmällään, kun hauta oli tyhjä. Naiset lähtivät viemään sanomaa opetuslapsille. Suru oli muuttunut iloksi, vaikka siinä olikin mukana pelkoa. Luulen, että naisilla oli kevyt askel, kun he kiiruhtivat ilosanomaa viemään. Suureksi yllätykseksi he kohtasivat Jeesuksen matkalla. Matteus kertoo siitä näin:


Matt. 28:8. Naiset lähtivät nopeasti haudalta pelon ja suuren ilon valtaamina ja juoksivat viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille.

9. Mutta Jeesus tuli heitä vastaan ja sanoi: "Rauha teille!" He menivät hänen luokseen, syleilivät hänen jalkojaan ja kumartuivat palvomaan häntä.


Oli kuitenkin ihmisiä, jotka eivät iloinneet tapahtumasta. Nimittäin ylipapit. 


Matt. 28:11. Mutta naisten ollessa matkalla muutamat vartijoista tulivat kaupunkiin ja kertoivat ylipapeille kaiken, mitä oli tapahtunut.


Ylipapit lahjoivat vartijat ja käskivät levittää juttua, että opetuslapset olivat yöllä ryöstäneet Jeesuksen ruumiin. Kova juttu vartijoille, koska siitä olisi voinut lähteä henki. Ylipapeilla näyttää olleen suuri valta, koska he pystyivät lepyttämään maaherran. Ylipappien riemu haihtui tuhka tuuleen ja tilalle tuli pelko. Ja kaiken tämän he tekivät, vaikka vartijat kertoivat enkeleistä, jotka olivat tulleet haudalle. He eivät nähneet silmillään, eivätkä kuulleet korvillaan. 


Opetuslapset kokivat riemun, kun Jeesus ilmestyi heille. Heidän surunsa haihtui. Vaikka heitä vielä Jeesuksen Taivaaseen astumisen jälkeen pelotti, niin  Pyhän Hengen saatuaan he julistivat rohkeasti evankeliumia.


Kansa oli saatu sokeaksi väärällä Messias tulkinnalla. Se oli juurtunut niin syvälle, etteivät he lopulta tunnistaneet omaa Vapahtajaansa. Puhumattakaan Ylipapeista ja fariseuksista. Ylipapit olivat kuulleet vartijoiden omakohtaisen kokemuksen Jeesuksen haudan tapahtumista, mutta he eivät halunneet uskoa. Eivät nyt, kuten eivät silloinkaan, kun yllyttivät kansaa sanomaan ( Matt. 27:25:)... "Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle!" Tämän he myös saivat myöhemmin kokea monella eri tavalla.


Suurin osa juutalaisista hylkäsi Jeesuksen ja moni heistä yhä hylkää Hänet. Mutta evankeliumi on levinnyt meidän pakanoiden keskuudessa ja niin me suomalaisetkin olemme saaneet kuulla tämän ilosanoman. Olen miettinyt, että kohtaako meidänkin kansaa paatumus ja siten luopumus. Näin Raamattu meille opettaa, että ennen Jeesuksen toista tulemista tapahtuu uskovilla ns luopumus. Tästä Paavali kirjoittaa seuraavasti.

2 Tess. 2:1. Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja kokoontumiseemme hänen luokseen, me pyydämme teitä, veljet,

2. ettette anna minkään hengen tai sanan tai minkään muka meidän lähettämämme kirjeen pelästyttää itseänne, niin että heti menetätte malttinne, ikään kuin Herran päivä olisi jo käsillä.

3. Älkää antako kenenkään millään tavoin eksyttää itseänne. Ensin näet tapahtuu luopumus ja ilmestyy laittomuuden ihminen, kadotuksen lapsi,


Tämä sana, jota käytetään luopumus-sanana, on apostasia. Novum selittää sitä seuraavasti:


“Luopumus sitä vastoin on vapaaehtoista ja määrätietoista Jumalan, hänen ilmoituksensa ja hänen pelastustarjouksensa hylkäämistä. Juudaassa on tästä surullinen esimerkki (Matt 26:14-16). Luopumus merkitsee jumalauskon ja hänen palvelemisensa hylkäämistä sekä epäjumalanpalveluun kääntymistä. Älyllisesti luopumus tarkoittaa Jumalan sanan halveksimista ja hylkäämistä, moraalisesti taas yksilöä ja yhteiskuntaa varten annetuista Jumalan vaatimuksista luopumista. Luopumus on tietoista kapinaa Jumalaa ja hänen arvovaltaansa vastaan (vrt. Ps 2:3).”


Juutalaiset eivät tunnistaneet Jeesuksen tunnustekoja Messiaan tunnusteoiksi väärän opetuksen tähden. Tunnistammeko me Jeesuksen toisen tulemisen merkkejä? Annammeko väärien oppien, Jumalan sanasta luopumisen ja Jumalan vaatimuksista yhteiskuntaa kohtaa viedä meidät aivan vapaaehtoisesti luopumukseen? Minä pelkään, että uskovat ottavat Antikristuksen vastaan Kristuksena ja näin hylkäävän Jumalan palvelemisen. Vai pysymmekö uskollisena sille Jeesukselle, joka on meille kerrottu Raamatussa. Hänelle, joka tulee takaisin niin kuin lähti täältä Taivaaseen.


Matt. 24:"Mutta heti noiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan. Tähdet putoavat taivaalta, ja taivaiden voimat järkkyvät. 

30. Silloin taivaalla näkyy Ihmisen Pojan merkki ja kaikki maan sukukunnat vaikeroivat, kun näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan.

31. Suuren pasuunan soidessa hän lähettää enkelinsä kokoamaan hänen valittunsa neljältä ilmansuunnalta, taivasten ääristä niiden toisiin ääriin asti.


Ja samalla niin kuolleet kuin myös me jotka elossa olemme temmataan Häntä vastaan. Jeesus ei tule meille uskoville kuin varas yöllä, vaan niille, jotka eivät usko Häneen tai ovat luopuneet Hänestä. Meidän sydän odottaa ilolla Jeesusta Kristusta!


Näihin mietteisiin lopetan.




















Tunnisteet: , ,

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu