Luulo ei ole tiedon väärti!

Aina silloin tällöin keskustelen työkaverien kanssa uskoon liittyvistä asioista. Äskettäin keskustelimme Paholaisen ulkomuodosta. Olimme aamupesuja tekemässä yhdelle papalle ja hän alkoi noitua kuin lohilappalainen. Siinä yhteydessä työparini alkoi kertoa Paholaisen ulkomuodosta ja minua alkoi hymyilyttämään. Selitys oli niin tyypillinen sarvineen ja rumine ulkomuotoineen, että oli pakko hieman oikoa asiaa. Totta on, että niinhän tämä vihollinen kuvataan, sarvipäinen ruma ukko, joka heiluttaa häntää ja hehkuu punaisena kolmipiikkisen keihään kanssa. Kun kansankielessä puhutaan pirusta, perkeleestä, saatanasta tai paholaisesta, ne usein mielletään yhdeksi ja samaksi asiaksi. Piti ihan Wikipediasta kuikata, mitä siellä pirusta sanotaan.

“Päinvastoin kuin paikkaan sidotut kummitukset, pirut ja demonit saattavat vaeltaa ympäriinsä etsien sopivia uhreja. Ne voivat iskeä äkkiarvaamatta ja riivata ihmisiä eli asettua ihmiseen asumaan. Riivattu ihminen saattaa käyttäytyä hullusti tai sairastua, tai hänen persoonallisuutensa voi muuttua täysin. Riivauksen voi poistaa asiansa osaava manaaja. Pirut ovat voineet myös riivata taloa eli tulla taloon asumaan ja häiritsemään talonväkeä. Tällöinkin on tarvittu manaajaa tai taikoja pirujen karkottamiseksi.”

Meidän mielikuvaan näistä paholaisen ilmentymisistä vaikuttaa hyvin paljon ne epäjumalat, joita aikoinaan on palvottu. Esim. Saatanasta on seuraavanlainen kuvaus Wikipedian mukaan.

“Yleisin kuva Saatanasta, joka on peräisin roomalaisesta Faunus-jumalasta ja kreikkalaisten Pan-jumalasta, on sarvekas ja sorkkajalkainen hirviö, kädessään kolmikärkinen "hiilihanko". Uudempina aikana vuohipukkimainen kuva on muuttunut ihmisenkaltaisemmaksi pukinpartaiseksi synkäksi mieheksi (esimerkiksi Johann Wolfgang von Goethen Faustin Mefistofeles, joka tosin saatetaan tulkita demoniksikin). Saatana on myös kuvattu miellyttäväksi ja puoleensavetäväksi mieheksi; tarun mukaan Saatana vetoaa ihmissielujen turhamaisuuteen. Joskus Saatana on kuvattu myös naiseksi tai androgyyniksi eli sukupuolettomaksi. Jälkimmäisestä on esimerkkinä Mel Gibsonin elokuva The Passion of the Christ (2004).”

Nykyään tätä pahuuden persoonallisuutta pidetään hauskana ukkona, joka ei oikeasti ole paha. Se on vain hauska satuolento! Niinhän monet Jumalaakin pitävät, satuolentona ja Raamattua satukirjana. Ja se on Paholaisen päämäärä, saada Jumala ja kaikki siihen liittyvä näyttämään epäuskottavalta.

Raamatussa kerrotaan Paholaisesta erittäin vähän ja siihen meidän on tyytyminen. Mitä siellä sitten kerrotaan? Saatana tai Perkele on henkiolento, joka on myös persoona. Kun luemme Raamatusta syntiinlankeemuskertomusta, me huomaamme, että niin vaimo kuin Jumalakin suhtautuvat käärmeeseen eli Paholaiseen (käytän jatkossa tätä nimeä, koska tuntuu pahalta kirjoittaa noita oikeita nimiä). Jumala puhuu persoonalle, kun Hän antaa tuomionsa käärmeelle.

1 Moos. 3:14-15. Herra Jumala sanoi käärmeelle: "Koska tämän teit, sinä olet kirottu kaikkien karjaeläinten ja villieläinten joukossa. Vatsallasi sinun on kuljettava ja tomua syötävä koko elinaikasi. Minä panen vihollisuuden sinun ja naisen välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille. Hän on murskaava sinun pääsi, ja sinä haavoitat häntä kantapäähän."

Tämä tuomio on jo toteutunut ristillä. Jeesus voitti, mutta konkreettisesti haavoittui kantapäähän, kun naulat lävistivät Jeesuksen kantapäät ristillä. Paholainen on siis persoona, joka puhuu, ajattelee, tietää, tahtoo ja on vielä älykäskin. Hän on monien juonien mestari! Se näkyy jo Paratiisissa. Hän asettaa erittäin ovelasti kysymyksensä: "Onko Jumala todella sanonut: 'Älkää syökö mistään puutarhan puusta'?"  Nainen vastaa, että ei, me saamme syödä kaikista muista puista, paitsi ei siitä, joka on keskellä puutarhaa. Käärmeen vastaus on ovela ja samanlaisiin vastauksiin lankeaa nykypäivänäkin niin naiset kuin miehetkin eli  "Ette te suinkaan kuole, vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te syötte siitä, teidän silmänne aukeavat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte hyvän ja pahan."  Ahaa, meistä tuleekin kuin Jumala! Siis syökäämme! Tuleeko luodusta Jumala tai Jeesus? Ei tule, mutta juuri sitä Paholainen syötti sanoillaan ihmisille Paratiisissa. Paholainen muutti Jumalan Sanaa ja samaa hän tekee tänäänkin! Ja samaan mekin lankeamme, jos emme tunne Raamattua ja rakasta totuutta.

Raamatussa on myös toinen kohta, jossa Paholainen tekee temppujaan, mutta ei onnistu.

Matt. 4:3-11 Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi: "Jos olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi." Mutta Jeesus vastasi: "On kirjoitettu: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.'"  

Sitten Paholainen vei hänet pyhään kaupunkiin, asetti hänet temppelin harjalle

ja sanoi: "Jos olet Jumalan Poika, niin heittäydy alas, sillä on kirjoitettu: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta' ja 'He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaisi jalkaasi kiveen.'" Jeesus sanoi hänelle: "On myös kirjoitettu: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi.'"  

Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: "Tämän kaiken minä annan sinulle, jos heittäydyt maahan ja kumarrat minua." Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Mene pois, Saatana, sillä on kirjoitettu: 'Herraa, sinun Jumalaasi, sinun tulee kumartaa ja vain häntä palvella.'" Silloin Paholainen jätti Jeesuksen, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotka palvelivat häntä.

Useinkaan Paholainen ei lähesty meitä näin suoraan kuin hän lähestyi Jeesusta. On muistettava, mitä kerrotaan ennen tätä Jeesuksen kiusausta jakeessa 1. Sitten Henki vei Jeesuksen ylös autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi. Jeesus joutui kiusaukseen Jumalan tahdosta. Samoin mekin joudumme kiusaukseen Jumalan tahdosta. Kun Hän vie meidät kiusaukseen, Hän auttaa meitä kestämään sen ja pääsemään siitä pois.

1 Kor. 10:13. Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus. Jumala on uskollinen. Hän ei salli teitä kiusattavan enempää kuin kestätte, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää.

Meistä ei ole mukavaa olla kiusauksessa. Kuitenkin me voimme siinäkin luottaa Jumalaan, sillä Hän ei meitä hylkää. Vaikka me lankeamme, ei Hän meitä hylkää, vaan odottaa, että käännymme Jeesuksen puoleen anoen anteeksiantoa! Ja me saamme anteeksi! Meille on suotu tämä armo, että saamme syntimme anteeksi, mutta enkeleillä sitä ei ole. Paholainen syöstiin alas, koska hän teki syntiä.

2. Piet. 2:4. Ei Jumala säästänyt enkeleitäkään, jotka tekivät syntiä, vaan syöksi heidät pimeyden kahleissa syvyyteen ja jätti heidät säilytettäviksi tuomiota varten.

Paholainen oli enkeli, joka lankesi syntiin. Hän oli kaunis enkeli!

Hes. 28: 11-15 Minulle tuli tämä Herran sana:

"Ihmislapsi, viritä valitusvirsi Tyyron kuninkaasta. Sano hänelle: Näin sanoo Herra, Herra: Sinä olet sopusuhtaisuuden sinetti, täynnä viisautta, täydellisen kaunis. Sinä olit Eedenissä, Jumalan puutarhassa. Kaikenlaiset jalokivet olivat koristeinasi. Karneolia, topaasia, kalsedonia, krysoliittia, onyksia, berylliä, safiiria, rubiinia ja smaragdia sekä kultaa olivat upotus- ja kaiverrustyöt sinussa. Ne valmistettiin sinä päivänä, jona sinut luotiin. Sinä olit voideltu, suojeleva kerubi, ja minä asetin sinut Jumalan pyhälle vuorelle; sinä käyskentelit tulisten kivien keskellä. Vaelluksessasi sinä olit nuhteeton luomisesi päivästä siihen asti, kunnes sinussa havaittiin vääryys.

Tämä enkeli oli täydellisen kaunis ja vaelluksessaan nuhteeton, kunnes...niin kunnes hänessä tavattiin vääryys! Ja enkeleillä ei ole ketään, joka sovittaa heidän syntinsä. Niin Paholainen syöstiin alas. Hän on yhä kaunis, näin luulen, mutta haluaa ihmisten uskovan häntä rumaksi, jotta emme tunnistaisi häntä. Paholainen on mitä miellyttävin persoona, kun hän lähestyy ihmistä. Hän käyttäytyy niin kuin haluaisi auttaa ja jopa lohduttaa, mutta tavoitteenaan hänellä on saada ihminen lankeamaan pois Jumalan armosta. Paholainen vetoaa meidän sielullisuuteemme ja sen hän tekee Raamatun lausein. Niitä ihmisiä, jotka eivät ole uskossa, hän pyrkii pelottelemaan tai kehottaa uskomaan huomenna ja tätä huomista ei milloinkaan tule.

Paholainen on valheen isä. Juutalaisille Jeesus sanoi, että he ovat Paholaisen lapsia, koska he eivät uskoneet, että Jeesus puhuu sitä, mikä on totta. Juutalaiset uskoivat mieluummin Paholaista kuin Jeesusta.

Joh. 8:44. Te olette isästä Paholaisesta, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, eikä hän pysy totuudessa, koska hänessä ei ole totuutta. Kun hän valehtelee, hän puhuu omiaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä.

"Hän ei pysynyt totuudessa, niin että hänessä ei ole totuutta" sanotaan alkukielellä, joka kertoo siitä, että Paholainen ei halunnut pysyä totuudessa, joten hän ei voi puhua totuutta. Paholainen valehtelee aina!

Meille ei kuvata Paholaista niin, että tietäisimme minkä näköinen hän on. Me kyllä tiedämme hänen luonteensa ja tapansa toimia. Ilmestyskirjassa Johannes näkee näyssä paholaisen, mutta näyssä hänkään ei näe Paholaisen todellista ulkomuotoa. Tässä näyssä Johannes näkee Paholaisen vertauskuvallisena, jossa ilmenee Paholaisen tapa toimia. Siellä puhutaan Lohikäärmeestä, joka vainoaa seurakuntaa ja kahdesta Pedosta, joista toinen nousee merestä ja toinen maasta. Näistä voit lukea Ilm. 12-luvusta eteenpäin. Me emme siis oikeasti tiedä, minkä näköinen Paholainen on, mutta emme me tiedä minkä näköinen Jumala on. Jumala kertoo meille vain sen, minkä me tarvitsemme pelastukseen, muu onkin sitten toisarvoista. Me emme siis tiedä Jumalan ulkoista olemusta, mutta jotain me tiedämme, koska Jeesus on sen meille ilmoittanut.

Joh. 1:16-18     

Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet osamme ja armoa armon lisäksi,

sillä laki on annettu Mooseksen kautta, armo ja totuus ovat tulleet Jeesuksen Kristuksen kautta.

Jumalaa ei ole kukaan milloinkaan nähnyt. Ainutsyntyinen Jumala, joka on Isän rinnalla, on hänet ilmoittanut.

Tähän meidän on nyt tyydyttävä, jos aiomme pysyä siinä, mitä Raamattu meille Paholaisesta ilmoittaa. Mutta haluan vielä oikaista yhden asian. Paholaisen valtakunta ei ole helvetissä. Helvetti on Paholaisen ja hänen enkeliensä rangaistus paikka. Jeesus sanoo Matteuksen mukaan seuraavasti:

Matt. 25:41. Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, siihen ikuiseen tuleen, joka on valmistettu Paholaiselle ja hänen enkeleilleen.

Monissa kirkoissa, joissa on kuvattu helvettiä, jossa Paholainen kiduttaa ihmisiä, on Paholaisen syöttämää valhetta. Kaikki ne kirjat, joissa on käyty helvetissä, jossa hallitsee Paholainen, on valhetta alusta loppuun saakka. Kaikki ne elokuvat, joissa Paholainen ilakoi helvetissä, on valhetta. Kaikki opetukset, joissa opetetaan, että Paholainen hallitsee helvettiä, on valhetta. Myös se oppi, jossa Paholainen tappaa hengellisesti Jeesuksen helvetissä, on valhetta. Helvetti on kiinni ja avataan vasta sitten, kun Paholainen sinne viskataan.

Ilm. 20:10. Paholainen, niiden eksyttäjä, heitetään siihen tuli- ja rikkijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja niitä piinataan yötä päivää, aina ja ikuisesti.

Paholainen saa riehua maan päällä vain sen verran kuin Jumala hänen sallii riehuvan. Meitä on varoitettu, mutta meille on myös annettu varustus tätä vihollista vastaan. Näiden myrskyjen keskellä meidän on nostettava katseemme Kristukseen ja puettava yllemme se sotavarustus, joka meille on ilmoitettu Raamatussa.

Ef. 6:10-18  

Lopuksi: vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevässä voimassaan. Pukekaa yllenne Jumalan koko taisteluvarustus voidaksenne kestää Paholaisen juonet. Emmehän me taistele verta ja lihaa vastaan vaan hallituksia ja henkivaltoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita ja taivaan avaruuden pahoja henkiolentoja vastaan. Ottakaa sen tähden yllenne Jumalan koko taisteluvarustus, niin että voitte pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaiken suoritettuanne pysyä pystyssä.

Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, pukeutuneina vanhurskauden haarniskaan, ja olkoon kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumia kohtaan.

Ottakaa kaikessa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki Pahan palavat nuolet.

Ottakaa myös pelastuksen kypärä ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.

Tehkää tämä kaikki alituisessa rukouksessa ja anomisessa rukoillen joka hetki Hengessä. Sen vuoksi valvokaa kaikessa kestävinä ja rukoilkaa kaikkien pyhien puolesta

Puetaan ihan porukalla tämä varustus päällemme! Julistetaan Jumalan Sanaa ja Rakastetaan Totuutta! Rukoillaan Jumalalta viisautta ja ymmärrystä, Hän antaa sitä meille runsain mitoin!

Tyatiran Iisebel

Voi rakkaat rantasalamelaiset! Älkää repikö jakeita irti asiayhteydestään ja sitten tehkö niille oman mielen mukaisia tulkintoja! Näin on ainakin tehty Ilm. 2:18-29 kohdalle, jossa kerrotaan Tyatiran seurakunnalle annetusta viestistä. Ja ennen kaikkea jakeelle 20, jossa tuodaan nainen kaikkiin maailman lopunajan tapahtumiin syylliseksi. Jae ei sellaista edes opeta.

Käyn tässä vajavaisesti läpi tämän Raamatun kohdan. Käytän Raamattu kansalle-käännöstä, mutta kerron jos jotain muuta käännöstä käytän. Ota siis Raamattusi auki Ilmestyskirja 2:18-29 kohdalta, sillä kerron vain jakeen, jota kommentoin.

Ilm. 2:18.

Tyatiralle Jeesus kuvaa itsensä Jumalan Poikana, jolla on silmät kuin tulen liekki ja jalat kuin hehkuva vaski eli hehkuva kupari. Silmien liekki kuvaa sitä, että Hän tutkii seurakuntaa ja siellä tapahtuvaa opetusta ja toimintaa. Jalat, jotka ovat hehkuvaa kuparia, kuvaavat tuomiota, jonka Hän tulee antamaan, kun Hän on arvioinut tilanteen. Yhä tätä samaa Hän tekee myös tänään ja kun tekstiä lukee eteenpäin huomaa, että Jeesus ei salli vieraita oppeja opetettavan seurakunnan keskuudessa. Tuomiota voi olla rangaistus tai palkinto, vaikka me usein miellämme tuomion antamisen nimenomaan rangaistuksen antamisena. Raamatussa se merkitsee useammin palkintoa kuin rangaistusta.

jae 19.

Jeesus aloittaa asioista, jotka seurakunnassa ovat hyvin ja Jumalan tahdon mukaisia. Jeesus kehuu seurakunnassa tapahtuvaa toimintaa, koska se tapahtuu Jumalan antaman rakkauden ja uskon pohjalta. Huomattavaa on, että tässä käytetään rakkaudesta sanaa agapē, joka tarkoittaa sitä rakkautta, jolla Jumala rakastaa meitä. Kaikista hienointa on, että nämä teot tehtiin palvellen Jumalaa ja ollen siinä kestäviä. Kestävyys onkin seurakunnalle ongelmallista, puhumattakaan yksilöuskovasta. Useinhan meidän hyvät toiminnot lopahtavat juuri kestävyyden puutteeseen. Oikein mukava tuomio Jeesukselta! Jokainen haluaisi kuulla tämän tuomion itsestään. Mutta tässä ei ollut kaikki, mitä Jeesus antoi tuomiossaan.

Jae 20.

Ennen kuin pureudun tähän jakeeseen, haluan muistuttaa teitä toisesta naisesta, joka oli Tyatirasta kotoisin. Nimittäin Lyydiasta. Hänestä kerrotaan Apostolien tekojen 16:14. Lyydia oli kotoisin Tyatirasta ja toimi purppuranväristen kankaiden jälleenmyyjänä Filipissä. Hän oli ensimmäinen ei-juutalainen, joka kääntyi kristinuskoon Euroopassa. Hän avasi kotinsa Paavalille ja kumppaneille ja Lyydian luo myös nämä miehet menivät päästyään vankilasta. Mielenkiintoista on, että Jeesuksen noustua kuolleista, Hänet kohtasi ensimmäisenä naiset. Nyt ensimmäinen Eurooppalaisella mantereella uskoon tullut ihminen on nainen. Minä luulen, että Jumalalle ei sukupuolisuus ole ongelma, vaan se onkin meidän ihmisten ongelma!

Jeesus puhuu naisesta ja antaa hänelle hyvin kuvaavan nimen eli Iisebel. Iisebel ei nähtävästi ollut hänen oikea nimensä, mutta Jeesus kuvaa hänen tekojaan tällä nimellä, joka on erittäin kuuluisa nimi Vanhan Testamentin puolelta. Löydät Iisebelin 1 ja 2 Kuningasten kirjoista. Iisebel oli kuningas Aahabin puoliso ja toi voimakkaan Baalin palvonnan Israeliin ja sai kansan lankeamaan siihen. Jeehu pudotti Iisebelin linnan ikkunasta ja koirat söivät Iisebelin ruumiin. Tällaiseen henkilöön verrataan naista, joka oli Tyatirassa profeettana ja opettajana.

Tämän Tyatiran Iisebel viekoitteli seurakuntalaisia haureuteen ja epäjumalille uhratun syömiseen. Kummatkin liittyvät vahvasti sen aikaiseen epäjumalan palvelukseen. Papittarien kanssa miehet harrastivat seksiä, joka oli kyseisen jumalan palvelemista. Siispä haureus oli yksi osa Iisebelin harrastamaa palvelusta. Tämän hän toi seurakuntaan matkiessaan ympäristössä olevia palvelustapoja, jotka olivat tuttuja seurakuntalaisille. Se oli siksi helppo hyväksyä ja ottaa osaksi jumalanpalvelusta. Toisena mainitaan epäjumalille uhratun syöminen, joka oli myös epäjumalien palvelusmenoihin kuuluvaa. Paavali kuvaa sitä samanlaiseksi kuin meidän ehtoollinen. Jos siis syö tässä mielessä epäjumalille uhrattua lihaa on yhtä riivaajien kanssa. Kun eläin teurastettiin, siihen liittyi erilaisia palvontariittejä ja usein nämä tapahtui paikassa, joka sijaitsi temppelissä tai sen läheisyydessä. Lihasta erotettiin osa, joka uhrattiin epäjumalille. Näin liha kokonaisuudessaan oli epäjumalille uhrattua lihaa. Tämän vuoksi Jumala määräsi, että eläin, joka aiottiin uhrata Jumalalle, tuli viedä Temppeliin uhrattavaksi. Näin siitä ei voitu viedä uhria epäjumalille ja siten saastuttaa Jumalalle tarkoitettu uhri. Osa lihasta tai ruoasta uhrattiin Jumalalle ja lopun söivät joko papit tai papit ja uhraajat temppelialueella. Paavali antaa erityisohjeita Korinttilaiskirjeessä, joissa on joitakin poikkeuksia epäjumalille uhratun lihan syöntiin. Siispä Tyatiran Iisebel teki ihan samaa kuin aikoinaan Israelissa ollut Iisebel. Kummatkin houkuttelivat ihmisiä palvomaan epäjumalia.

Mutta mistä asiasta Jeesus antoi moitteen? Jeesus sanoi: “Mutta se minulla on sinua vastaan, että suvaitset tuota naista, Iisebeliä…” Moite kohdistuu seurakuntaan, joka salli siellä toiminnan, mikä johti epäjumalan palvelemiseen. Tämä on jakeen opetus! Tämän Iisebelin toiminta oli niin selvässä ristiriidassa oikean evankeliumin kanssa, että se olisi pitänyt heti hylätä. Mutta näin ei ollut toimittu ja siitä seurakunta saa moitteita! Tämä opetus kannattaisi jokaisen seurakunnan omaksua!

Kyse ei ole naisesta, vaan siitä, että seurakunta hyväksyi väärän opetuksen ja samalla toi vääriä tapoja palvella Jumalaa. Olivatpa opit Iisebelin, Bileamin tai nikolaiittojen oppeja, meidän tulee ne hylätä ja kääntyää niistä pois. Ja aivan sama, olitko mies tai nainen, sinun tulee hylätä ne!

Jae 21.

Tässä jakeessa näkyy Jumalan pitkämielisyys ihmistä kohtaan. Jopa tämä Iisebel oli saanut aikaa muuttaa mieltään ja hylätä oma oppinsa ja kääntyä Jeesuksen puoleen. On mahdollista, että hän oli saanut varoituksia, mutta hän ei halunnut kuulla niitä. Hän ehkä ajatteli ylpeästi, että juuri hän on oikeassa ja kaikki muut väärässä. Hän ei muistanut tutkia omaa tilaansa. Tämä tulee hyvin esille siinä, että jakeessa toistuu sana kääntyä. Parannuksen tekeminen on kääntymistä pois vääristä teoista Jeesusta kohti. Mutta hän ei halunnut! Hän tahtoi palvella epäjumalia ja samalla hän ei tahtonut palvella Jeesusta! Hän ei tuntenut omantunnon pistoksia tehdessään väärin. Hän teki mielestään ihan oikein ja oli myös opissaan ihan oikeassa. Ja kuitenkin hän eli hengellisessä huoruudessa. Hän oli sekoittanut uskoon asioita, jotka eivät sinne kuulu. Jumala ei ole sellaista sallinut israelilaisille, eikä Hän salli sitä meillekään, kuten ei sallinut tyatiralaisillekaan.

Jae 22.

Missä yleensä seksiä harrastetaan? Vuoteessa! Nyt Iisebel kuulee rangaistuksensa. Vuode, joka oli ollut huoruuden harrastamisen paikka, muuttuu sairastamisen paikaksi. Vuoteessa hän kyllä pysyi, mutta syy muuttui. Ja myös ne, jotka seurasivat tätä väärää oppia tulisivat saamaan rangaistuksen, jos eivät kääntyisi pois tästä opista! Tämä ahdistus voi tulla ulkoapäin tai olla sisäistä ahdistusta. Se tulee olemaan kuitenkin niin kovaa, että se voi ikään kuin murskata ihmisen alleen. Kuitenkin Jumala armossaan odottaa, että nämä eksytetyt ihmiset kääntyisivät Hänen puoleensa ja Hän saisi armahtaa heidät!

Jae 23.

Mutta ne, jotka haluavat seurata väärää opetusta, Jeesus tulee tappamalla tappamaan. Mitä voi olla tämä tappamalla tappaminen? Sitä ei kerrota, mutta meidän annetaan ymmärtää, että se on jotain sellaista, jonka muutkin seurakunnat näkevät. Kyse on väkivaltaisesta kuolemasta. Se on siis sellainen tapahtuma, joka saa muut seurakunnat tietämään, että Jeesus tutkii jokaisen mielen ja sydämen. Emme voi piiloutua kuoren alle luullen, että Jeesus ei näe. Jeesus näkee ja tuomitsee meidät tekojemme mukaan. Meidät jokaisen!

Jae 24.

Nyt Jeesus kohdistaa sanansa heille, joilla ei ole tätä väärää oppia. Nyt on hyvä muistaa, että seurakunnassa voi olla niitä, joilla on väärä oppi ja niitä, joilla on oikea oppi eli he ovat niitä uskovia, jotka eivät ole tulleet tuntemaan Saatanan syvyyksiä? Kuinka moni teistä on kuullut sanottavan, että joku on oppinut tuntemaan Jumalan syvyydet? He kehuvat sillä tiedolla, jonka Jumala on antanut heille useimmiten näkyjen, taivaskokemusten ja profetioiden kautta. He juuri kehuvat suoraan tai epäsuorasti tuntevansa Jumalan syvyydet. Ja tässä Jeesus ironisesti sanoo, että he tuntevatkin S.a.a.tanan syvyydet, vaikka luulevat tuntevansa Jumalan syvyydet. Vajavainen ihminen ei pysty ymmärtämään Jumalan syvyyksistä kuin murto-osan murto-osan.

Jotenkin tässä kohtaa jää epäselväksi, mistä kuormasta tai painosta Jeesus puhuu. Luulen, että Jeesus tarkoittaa sitä, mitä seuraavassa jakeessa sanotaan. Vuoden -38 käännös menee seuraavasti: ...en minä pane teidän päällenne muuta kuormaa;25. pitäkää vain, mitä teillä on, siihen asti kuin minä tulen. Lause siis jatkuu seuraavan jakeeseen, vaikka tämä RK-käännös katkaisee ajatuksen.

Jae 25.

Jeesus kehottaa pitämään kiinni oikeasta opista loppuun saakka. Ei riitä, että joskus on uskonut, vaan uskon tulisi kasvaa meissä ja meidän tulisi täyttyä päivittäin Pyhällä Hengellä, joka tarkoittaa Raamatun lukemista ja tutkimista, mutta myös rukousta ja ylistystä, mutta myös seurakuntayhteyttä, jossa saadaan ennen kaikkea opetusta. Usko Jeesukseen tulisi säilyä aina loppuun asti, olipa loppumme kuolema tai se, että saamme kohdata Jeesuksen, kun Hän palaa takaisin Kuninkaana ja Tuomarina!

26-28

Nyt käsittääkseni mennään tulevaan aikaan, joka meillä on vielä edessäpäin. Paavali kertoo myös jotain siitä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä. Eräässä vertauksessa Jeesus sanoo, että joku voi saada hallittavakseen niin ja niin monta kaupunkia. En ole tähän niin perehtynyt, että uskaltaisin tätä sen enempää kommentoida. Ainoastaan sen voin sanoa, että meidän tulisi tuoda elämällämme julki Jumalan tekoja. Lopuksi sanotaan, että joka pysyy uskollisena, hänelle annetaan aamutähti. Ilmestyskirjan lopussa Jeesus sanoo seuraavasti:

Ilm. 22:12. "Minä tulen pian, ja palkkani on minun mukanani antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan.

13. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.

14. Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi oikeus elämän puuhun ja että he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin.

15. Ulkopuolella ovat koirat ja noidat, haureelliset ja murhaajat, epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka rakastavat ja noudattavat valhetta.

16. Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelini todistamaan teille tästä seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen sukuaan, se kirkas aamutähti."  

Tämän perusteella ajattelen, että kyseinen aamutähti on Jeesus itse. Hän on antanut itsensä meille ja meidän pelastukseksi.

Jae 29.

Onko sinun korvasi auki, jotta voisit kuulla, mitä Jeesus puhuu sinulle Raamatun lehdillä? Korvat, jotka eivät ole auki, kuulevat opetuksen S.a.a.tanan syvyyksistä, joka vie auttamattomasti pois Jeesuksen luota. Siksi on hyvä pyytää päivittäin, että Jeesus saa puhdistaa jalkamme joka ikinen päivä, aivan niin kuin Hän teki opetuslapsilleen yläsalissa ennen kuolemaansa.

Mitä tässä kohtaa Jeesus toi esille sellaista, joka olisi meidän jokaisen hyvä oppia?

1. Meidät tuomitaan tekojemme mukaan. Saamme palkinnon niistä teoista, jotka Jumala vaikuttaa meissä, mutta rangaistuksen niistä, jotka ovat joko oman mielemme mukaisia tekoja tai S.a.a.tanan vaikuttamia tekoja. Viimeisellä tuomiolla uskovalla on vain Jumalan teot tuomittavina, koska kaikki muut teot ovat anteeksi annetut.
2. On vain yksi tie palvella ja palvoa Jumalaa: Jeesus! Muut siihen tuodut tavat vievät kadotukseen. Mutta jos huomaa, että on langennut näihin tapoihin, Jumala on pitkämielinen ja haluaa armahtaa sitä, joka kääntyy Jeesuksen puoleen.
3. Uskossa tulee säilyä loppuun asti. Ei riitä, että kerran olet uskonut, vaan sinun tulee uskoa myös tänään. Onneksi meillä on oppaana Pyhä Henki, joka ohjaa meitä, jos niin tahdomme. Ylpeys on ollut monen ihmisen kompastuskivi, jopa uskoon tulleellekin. Siis pyydä kuulevia korvia!

TULTA!

Lueskelin Jesajan kirjan lukua 50. Kun pääsin sen kahteen viimeisen jakeeseen, pysähdyin ja jäin niitä tuijottamaan ajatellen, että tämä ei voi olla totta! Sain niin voimakkaan mielleyhtymän nykypäivään, että se sai minut järkyttymään. Varsinkin, kun teksti on kirjoitettu noin 2500 vuotta sitten ja kuitenkin se sopii täydellisesti tähän päivään. Jesaja kirjoittaa seuraavasti:

10. Kuka teistä pelkää Herraa ja kuulee hänen palvelijansa ääntä? Se, joka vaeltaa pimeydessä ja valoa vailla, luottakoon Herran nimeen ja turvautukoon Jumalaansa.

11. Mutta te kaikki, jotka sytytätte tulta, te palavilla nuolilla varustautuneet, syöksykää oman tulenne liekkeihin, sytyttämiinne palaviin nuoliin. Minun kädestäni tämä teille tulee; tuskan paikassa te joudutte virumaan.

Jakeessa 10 kysytään: kuka pelkää Herraa ja kuulee hänen palvelijansa ääntä? Vastaus on, että sen joka vaeltaa pimeydessä ja ilman valoa tulee luottaa ja turvautua Jumalaan. Silloin pelkää Herraa ja kuulee hänen palvelijansa äänen. Edellisissä jakeissa kerrotaan Jeesuksesta ja hänen kärsimyksistään. Kun me kohtaamme omat kärsimyksemme, tulee meidänkin tehdä samoin kuin Jeesus teki: luottaa ja turvautua Jumalaan. Meillä voi olla monenlaisia kärsimyksiä ja emme voi väheksyä kenenkään kärsimystä omassa elämässään. Mutta me voimme toinen toistamme lohduttaa näillä sanoilla: luota ja turvaa Jumalaan!

Joskus meidän hengellinen elämämme voi tuntua kovin tylsältä, mutta silloinkin me voimme luottaa ja turvautua Jumalaan. Sellainen aika hengellisessä elämässämme voi olla Jumalan antama koettelemus. Hän haluaa nähdä, että pystymmekö luottamaan ja turvautumaan häneen silloinkin, kun kaikki ei mene niin kuin strömssöössä! Me voimme kokea olevamme pimeydessä, jossa ei näy valon pilkahdusta! Olen itse kokenut sellaisia aikoja omassa elämässä. Aivan kuin olisin ollut tunnelissa, jonka toista päätä ei näy. Ei edes valon kajastusta näy! On vain tieto, että siellä on tunnelin pää ja siellä on valo, vaikka sitä ei juuri nyt näy. Jos olet siinä tilanteessa, sinun tulisi kyetä luottamaan ja turvautumaan Jumalaan, eikä hakemaan jotain poppaskonsteja, joilla saisit tilanteen korjattua. Jeesus kulkee sinun kanssasi  tunnelin päähän läpi kaiken sen pimeyden, kun vain luotat ja turvaudut tähän Jumalan antamaan lupaukseen. Mutta usein me lähdemme hakemaan jotain valoa ja silloin on ihan sama, mitä se valo on, kunhan se on valoa!

Nyt Jumala varoittaa meitä, että emme saa sytyttää omien halujen kautta omia soihtuja pimeyteen, jossa me olemme. Emme saa sytyttää vierasta tulta, vaan meidän tulisi kärsivällisesti odottaa Herraa, joka antaa meille tulta.Tulella Raamatussa kuvataan monenlaisia asioita. Se voi tarkoittaa ihan tavallista tulta, joka palaa nuotiossa. Mutta sillä voidaan kuvata Jumalan tulta, joka voi olla herätyksen tuli tai Jumalan vihan tuli. Tuli voi kuvata myös rangaistusta ja jopa kadotusta. Tässä jakeessa se kuvaa mielestäni sellaista tulta, jota kuvataan 3. Mooseksen kirjan 10:1-2

Ja Aaronin pojat Naadab ja Abihu ottivat kumpikin hiilipannunsa ja virittivät niihin tulen ja panivat suitsuketta sen päälle ja toivat vierasta tulta Herran eteen, vastoin hänen käskyänsä. Silloin lähti tuli Herran tyköä ja kulutti heidät, niin että he kuolivat Herran edessä.  

Me haluamme niin kiihkeästi pois siitä hengellisestä tylsyydestä, että meille kelpaa ihan mikä hyvänsä, että me voisimme tuntea ja kokea Jumalan läsnäolon. Haluamme tulta ja saamme sitä, jos lähdemme pois Sanan ääreltä ja menemme erilaisiin tilaisuuksiin, jossa sitä jaetaan. Mutta tämä tuli ei meitä pelasta, vaikka se saa meidät hetkellisesti kokemaan jotain yliluonnollista, jota me sitten luulemme Jumalan tuleksi! Aaronin pojat ajattelivat, että on ihan sama, mitä tulta hiilipannussa on. Ihan samanlaiselta oli näyttänyt Jumalan sytyttämä tuli kuin mikä tahansa muukin tuli. Mutta niissä oli ero, joka ei näkynyt päällepäin. Vain Aaronin pojat ja Jumala tiesivät totuuden. Ja Jumala ei hyväksynyt poikien tekoa, vaan antoi sen rangaistuksen, joka oli laissa määrätty. Jumalan tuli kulutti heidät ja he kuolivat Jumalan edessä. Meistä tämä voi tuntua, että Jumala on julma ja suorastaan raakalainen, koska olemme oppineet pitämään Jumalaa Rakkautena. Olemme nykypäivän unohtaneet, että Jumala on myös Pyhä, oikeudenmukainen ja että Jumala tuntee vihaa syntiä kohtaan. Aaronin pojat eivät totelleet Jumalan käskyjä, joten he tekivät syntiä, josta he saivat rangaistuksen.

Ilmestyskirjassa on mielenkiintoinen kohta, jossa puhutaan myös tulesta.

Ilm. 13:11-14. Ja minä näin toisen pedon nousevan maasta, ja sillä oli kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet, ja se puhui niinkuin lohikäärme.Ja se käyttää kaikkea ensimmäisen pedon valtaa sen nähden ja saattaa maan ja siinä asuvaiset kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava parani. Ja se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden. Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden; se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi.

Johannes kuvaa aikaa, jota me elämme nyt. Elämme todella konkreettisesti, koska eksytykset ovat levinneet kaikkialle. Tässä kuvataan yhtä sen muotoa. Meillä on paljon julistajia, jotka ovat hyvin rakkaudellisia, mutta heidän puheensa ovat petollisia lohikäärmeen puheita. Heidän tavaramerkkinsä on suuret ihmeet. Nyt olemme saaneet kuulla julistajista, jotka parantavat ja saavat aikaan erilaisia ihmeellisiä asioita. Ne ovat usein todettu valheiksi, mutta vielä tulee joku, joka todella tekee näitä ihmeitä ja häntä tullaan palvomaan samalla tavalla kuin Jumalaa palvotaan. Ihmeet, joita hän tekee, ovat todella jotain valtavia! Ja kuitenkin hän on peto, joka saa ihmiset eksymään. Hän tuo vierasta tulta ja se tuli hivelee ihmisten sielullisuutta ja ne lumoavat ihmiset! Se tuli vie tuhoon.

Miten me voimme välttää tämän tuhon, joka loppujen lopuksi tulee Jumalalta niille, jotka sytyttävät itse itselleen tulen. Se on hyvin yksinkertaista, liian yksinkertainen monimutkaisesti ajattelevalle ihmiselle. Meidän tulee lukea Raamattua, tutkia sitä ja saada opetusta siitä. Liian yksinkertaista! Me emme jaksa, viitsi ja halua istua Raamatun ääreen ja lukea sitä niin, että tuntisimme sen kokonaisopetuksen. Meistä on niin paljon mukavampaa ottaa mieluisia jakeita sieltä täältä ja tukea niillä omia ajatuksiamme Jumalasta ja siitä, miten Jumalan tulisi tehdä, jotta meidän elämämme sujuisi mahdollisimman hyvin. Siis tietenkin meidän omasta mielestämme.

Meissä syttyy Jumalan tuli juuri Raamatun lukemisen ja rukouksen kautta. Kun me luemme sitä evankeliumia, jota apostolit ja profeetat siellä opettavat, me myös vahvistamme uskoa, jonka Jumala on meille antanut. Paavali kirjoittaa siitä hiukan monimutkaisesti, mutta ehkä me kuitenkin saisimme ajatuksesta kiinni. Näin hän kirjoittaa Room. 16:25-26

Kunnia hänelle, joka voi vahvistaa teitä minun julistamani evankeliumin ja Jeesuksen Kristuksen saarnan, sen ilmoitetun salaisuuden mukaan, josta ikiajoista asti on vaiettu, mutta joka nyt on ilmoitettu ja profeetallisten Kirjoitusten kautta tehty tiettäväksi iankaikkisen Jumalan käskystä kaikille kansoille uskon kuuliaisuuden aikaansaamiseksi.

Jumala vahvistaa meitä Sanansa kautta ja tätä Sanaa me voimme lukea ainoastaan Raamatusta. Tätä Sanaa on meille selitettävä ja avattava, jotta me sen ymmärtäisimme. Pyhä Henki toimii tässä oppaanamme niin että Hän avaa sitä suoraan tai jonkun opettajan kautta. Ja mitä siitä seuraa? Siitä seuraa uskon kuuliaisuus. No olipas se vaikea käsite. Uskon kuuliaisuus? Kuuliaisuus on sama asia kuin totteleminen. Me tottelemme sitä, mitä luemme tai kuulemme opetettavan Raamatusta. Emme vain kuuntele, mitä meille opetetaan, vaan me myös toteutamme sitä omassa elämässämme. Me annamme Jumalan sytyttää tulen meissä itsessämme, emmekä sytytä omia tulia, jotka vievät meidät tuhoon.

On ihan hyvä muistaa, että kun pysymme tiukasti siinä, mitä Raamattu opettaa, me myös pysymme Jumalan johdatuksessa ja siinä Jumalan armossa, jossa me voimme kasvaa Jumalan työstäessä meitä taivaskelpoisiksi.

Mottona voisi olla: Ei yli sen mitä kirjoitettu on!