27. Jooel 4:17-18: Virtaavat vedet

Seuraavat jakeet ovat mielestäni hiukan lohdullisempia kuin aikaisemmat. Jumalan suuruus tulee niistä ilmi, myös uuden Jerusalemin ihanuus. Siksi voimme turvallisella mielellä jatkaa uskossa elämistä, koska se on meidän tulevaisuuden tae. Jumala on Pyhä ja se olisi meidän hyvä muistaa.

Jooel 4:17 Te tulette tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka asun Siionissa, pyhällä vuorellani. Jerusalem on oleva pyhä, eivätkä muukalaiset enää kulje sen läpi.

Siionin vuori sijaitsee Kidronin laakson ja Tyropoionin laakson välisellä kukkulalla ja aikoinaan sen valloitti Daavid Jebusilaisilta. Salomo rakensi sinne Temppelin ja Jumalan nimi asettui sinne. Siksi sanotaan, että Israel on Pyhä maa. Mutta Jerusalem on pyhempi, koska siellä on Temppeli. Temppelialue on pyhempi kuin Jerusalem ja Temppeliä pyhempi on Pyhä, jossa sijaitsi seitsenjalkainen lamppu ja suitsutusalttari. Mutta kaikkein pyhin on Kaikkein Pyhin, jossa oli Liiton arkku. Armoistuin, joka on esikuva Jeesuksesta. Nyt tämä Temppeli on tuhottu, kuten myöhemminkin rakennettu Temppeli. Kun Jeesus kuoli ristillä sovittaen meidän synnin ja avasi tien Isän luokse sekä lähetti meille Pyhän Hengen, meistä on tullut Temppeleitä. Jerusalemiin puuhataan uutta temppeliä ja kuulemma kaikki sinne tarvittavat esineet ovat jo valmiina, mutta se ei tule olemaan Jumalan temppeli, koska Hän on rakentanut itse oman temppelin meistä uskovista Jeesuksessa Kristuksessa. Sinne tulee asumaan antikristus, jos kyseinen temppeli rakennetaan.

Myös Jesajan kirjassa mainitaan Siionista.

Jes 52:1 Herää, herää, pukeudu voimaasi, Siion! Pukeudu juhlapukuusi, Jerusalem, sinä pyhä kaupunki! Sillä ei koskaan enää astu sinun sisällesi ympärileikkaamaton eikä saastainen.
2. Pudista tomu päältäsi, nouse ja istu istuimellesi, Jerusalem! Irrota kahleet kaulastasi, vangittu tytär Siion!

Näissä jakeissa minut pysähdytti sanat: Sillä ei koskaan enää astu sinun sisällesi ympärileikkaamaton eikä saastainen. Ympärileikkaamaton? Pitääkö Jeesukseen uskovatkin ympärileikata? Itseasiassa kyllä. Me tarvitsemme sydämen ympärileikkauksen ja se tapahtuu Hengessä Jumalan tekemänä.

Room. 2:28. Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu;
29. vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.

Kun me tulemme joskus Uuteen Jerusalemiin, meidät on ympärileikattu. Se ei ole tapahtunut ulkoisesti, vaan sisäisesti. Emmekä enää ole saastaisia, niin kuin pakanoita pidettiin saastaisina vielä Jeesuksen aikoinakin. Ei, sillä meidät on vanhurskautettu Jumalan antamalla lahjavanhurskaudella ja meidät on pesty Jeesuksen verellä. Meistä on tullut Jumalan lapsia, Jeesuksen veljiä ja siskoja!

Jerusalemista tulee rauhan tyyssija. Kaikki siellä tulee olemaan Pyhää, jopa jokainen astiakin.

Sak. 14:21. Jokainen pata Jerusalemissa ja Juudassa on oleva pyhitetty Herralle Sebaotille, ja kaikki, jotka tulevat uhraamaan, ottavat ne ja keittävät niissä. Eikä sinä päivänä enää ole yhtään kaupustelijaa Herran Sebaotin huoneessa.

Me emme enää uhraa uudessa Jerusalemissa, mutta tässä kuvataan hyvin sitä, kuinka pyhä paikka se tulee olemaan. Hebrealaiskirjeen kirjoittaja kuvaa sitä seuraavasti.

Hebr. 12:22. vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö,
23. taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö,
24. ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.
25. Katsokaa, ettette torju luotanne häntä, joka puhuu; sillä jos nuo, jotka torjuivat luotaan hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, eivät voineet päästä pakoon, niin paljoa vähemmän me, jos käännymme pois hänestä, joka ilmoittaa sen taivaista.

Kun elämme tätä hektistä arkielämää tällä planeetalla, voimme helposti unohtaa, että tulee päivä, jolloin joudumme tuomiolle. Pelastuaksemme tuomiolta, meidän on turvauduttava Jumalaan. Hyvin yksinkertaista, mutta muistapa se tämän kaiken kiireen keskellä. Ainakin minä joudun usein pysäytetyksi Jumalan taholta, koska elämän murheet tahtovat viedä minut mennessään. Ja kuitenkin meitä on odottamassa jotain aivan ihanaa.

Jooel.4:18. Sinä päivänä vuoret valuvat rypälemehua, ja kukkulat vuotavat maitoa. Kaikissa Juudan puronuomissa virtaa vesi, ja Herran huoneesta kumpuaa lähde, joka kastelee Akasialaakson.

Jae alkaa sanoilla “sinä päivänä”, joka ilmaisee meille, että alkaa uusi jakso kerronnassa. Sanoilla on myös eskatologinen merkitys, joka on tyypillistä Jooelin kirjassa. Biblia 1776 kääntää sen todella kuvaavasti.

18. Sillä ajalla pitää vuoret makiaa viinaa tiukkuman*, ja kukkulat rieskaa vuotaman, ja kaikki Juudan ojat pitää vettä täynnä oleman; ja lähde pitää Herran huoneessa käymän, ja Sittimin ojaan juokseman.

Kun Jumala johdatti israelilaisia Kanaaninmaahan, Hän kuvasi samankaltaisesti maata kuin Biblia sitä kuvaa. Jumalan siunaus ei koske vain ihmisiä, vaan sen saa kokea myös luonto. Rehevä luonto antaa ihmisille hyvän ravinnon ja vaurauden. Ja tämä luonnon siunaus tulee Jumalalta, joka ansaitsee myös siitä kiitoksen.

Jumalan antamia siunauksia kuvaa myös Temppelistä virtaavat vedet. Heinäsirkka vitsaus oli koskettanut myös Temppeliä, mutta nyt se nousisi uuteen kukoistukseen ja antaisi ihmisten kokea Jumalan siunauksia, joita elävä vesi kuvaa. Jeesus puhui myös elävästä vedestä.

Joh. 7:37. Juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus nousi seisomaan ja huusi: "Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon.
38. Joka uskoo minuun, niin kuin Raamatussa sanotaan, hänen sisimmästään juoksevat elävän veden virrat."
39. Tämän hän sanoi Hengestä, jonka häneen uskovat tulisivat saamaan. Sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesusta ei ollut vielä kirkastettu.

Kun luin tämän kertomuksen Jeesuksesta, jäin miettimään, millaista vettä minusta virtaa? Ummehtunutta? Voiko sitä edes virraksi kutsua, ehkä korkeintaa tippa silloin ja toinen tällöin sitä tihkuu minusta ulospäin ja silloinkin se haihtuu kuin tuhka tuuleen! Onneksi se ei ole minusta kiinni, vaan sekin on Jumalan työtä minussa, koska vesi, jonka tulisi virrata, on Pyhä Hengen aikaan saamaa.

Kun olen näitä Jooelin kirjan jakeita avannut, lähinnä itselleni, olen alkanut kaipaamaan pääsyä Uuteen Jerusalemiin. Toisaalta se pelko, jota olen kokenut Jeesuksen toisesta tulemisesta ja sitä seuraavasta tuomiosta, on hälventynyt. Nyt uskallan luottavaisesti kohdata Vapahtajani, tietäen, ettei minussa ole mitään hyvää, vaan kaikki on Jeesuksen ansiota.

Jeesus ja Samarialainen nainen

Seuraavassa kertomuksessa on kaikki asiat päälaellaan. Juutalainen mies puhuttelee naista, vieläpä kahdenkesken. Toisaalta juutalainen ei kulkenut Samarian kautta mihinkään, saatikka oleskelee siellä. Ja on vielä kolmaskin asia: mitä ihmettä varten nainen oli hakemassa vettä keskellä kuuminta päivää? Kertomuksen ainekset ovat mahdottomat, aivan käsittömättämättömät juutalaisessa ja samarialaisessa yhteiskunnassa parituhatta vuotta sitten. Näin ei yksinkertaisesti voinut tapahtua. Mutta niin vain tapahtui.

Kyseessä on kertomus Jeesuksesta ja samarialaisesta naisesta Sykkarin kaivolla. Jeesus, joka oli myös juutalainen ja vielä mies, pyysi vettä naiselta, joka kaiken kukkuraksi oli samarialainen. Ja sitä nainenkin ihmettelee ja sanoo:  "Kuinka sinä, joka olet juutalainen, voit pyytää juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?" Naisen on täytynyt olla erittäin hämmästynyt. Tilanne oli täysin mahdoton,

Ei vain sen vuoksi, että juutalainen mies puhutteli samarialaista, joka oli nainen, vaan myös siksi, että juutalaiset eivät kulkeneet samarian halki, sillä samarialaiset olivat sekakansaa, jossa oli yhdistynyt muiden uskontojen tapoja ja palvontamenoja juutalaisten palvonta menoihin. Aikojen saatossa juutalaisille oli muodostunut erilaisia sääntöjä ja määräyksiä, jotka estivät yhteydenpidon Samariassa asuviin ihmisiiin. Jeesuksen juutalaisena miehenä ei siis olisi pitänyt laisinkaan olla Samariassa. Mutta siellä Hän oli.

Käsittämätöntä on myös se, että nainen haki vettä keskellä päivää. Vettä haettiin joko aamuvarhaisella tai iltamyöhään, koska silloin oli viileää. Nainen haki vettä silloin, kun ketään muuta ei ollut sitä hakemassa. Nainen oli töpännyt elämässään pahemman kerran ja oli muiden naisten epäsuosiossa. Hän oli “huono nainen”, hän vei toisten naisten miehet. Ja sen hän sai tuta, jos kaivolla oli muita naisia hakemassa vettä. Mutta siellä hän oli .

Jeesus siis kohtasi syntisen naisen kaivolla. Kertomuksessa paljastuu, että Jeesus vieläpä tiesi sen. Jeesus pyysi naista hakemaan myös miehensä paikalle, mutta nainen sanoi, ettei hänellä ole miestä. Hän ei kuitenkaan harhauttanut Jeesusta, sillä juuri tuohon arkaan paikkaan Jeesus tarttui ja sanoi: "Oikein puhuit sanoessasi: 'Ei minulla ole miestä.' Viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi. Siinä puhuit totta." Samassa nainen ymmärsi, että kyseessä ei ollutkaan kuka tahansa juutalainen mies, vaan jotain todella suurempaa. Nainen arvelee, että Jeesus olisi profeetta, koska Hän tiesi naisen elämän tilanteen.

Nainen on hämmennyksissään. Samalla hän ihmettelee, niitä eroja joita juutalaisilla ja samarialaisilla on, kun he palvovat Jumalaa. Juutalaiset palvoivat Temppelissä ja samarialaiset Garissim-vuorella. Mutta nyt Jeesus tyrmää molemmat paikat ja sanoo: "Nainen, usko minua! Tulee aika, jolloin ette palvo Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. Te palvotte sitä, mitä ette tunne. Me palvomme häntä, jonka tunnemme, sillä pelastus tulee juutalaisten keskuudesta. Mutta tulee aika, ja se on jo nyt, jolloin oikeat rukoilijat palvovat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia palvojia Isä etsii. Jumala on Henki, ja niiden, jotka häntä palvovat, tulee palvoa hengessä ja totuudessa."

Nainen yhdistää Jeesuksen sanat Messiaaseen ja siinä hän tekee aivan oikein. Samarialaiset odottivat Messiasta eli Kristusta. Jeesuksen vastaus on hämmästyttävä. "Minä olen se, minä, joka puhun kanssasi." Meille suomalaisille ei merkitse mitään ihmeellistä, jos joku sanoo “Minä olen”. Mutta niin juutalaisille kuin samarialaisille se merkitsi todella paljon. Jopa niin paljon, että juutalaisilta oli kielletty ilmaisu “Minä olen”.

Meidän on palattava Mooseksen aikaan, jolloin Jumala ilmaisi itsensä erityisellä tavalla. Mooses oli vielä paimentamassa appensa lampaita ja näki palavan pensaan. Tässä pensaassa Jumala ilmestyi Moosekselle ja antoi käskyn vapauttaa israelilaiset Egyptin orjuudesta. Mooses epäröi ja kysyi Jumalalta: "Jos minä menen israelilaisten luo ja sanon heille: 'Teidän isienne Jumala on lähettänyt minut luoksenne', he varmaan kysyvät minulta: 'Mikä hänen nimensä on?' Mitä minä vastaan heille?"

Ja Jumala vastasi Moosekselle: "Minä olen se, joka olen." Hän sanoi vielä: "Sano israelilaisille: 'Minä olen lähetti minut teidän luoksenne.'" Jeesus käytti ihan samaa ilmaisua "Minä olen" kuin Jumala palavassa pensaassa. Jeesus ilmaisi olevansa Jumala. Jeesus ilmoitti olevansa Messias eli Kristus, joksi nainen olikin Häntä jo epäillyt. Ja nainen uskoi Jeesusta!

Tämä usko näkyi välittömästi naisen käytöksessä. Hän juoksi takaisin kylään ja kertoi kaikille:  "Tulkaa katsomaan miestä, joka kertoi minulle kaiken, mitä olen tehnyt. Ei kai hän vain ole Kristus?" Ja tiedättekö, siellä uskottiin naista, jota aikaisemmin oli halveksittu. Naista, jota oli syrjitty. Ja yleensäkin, siellä uskottiin NAISTA, jonka todistus ei olisi kelvannut oikeudessa, mutta nämä ihmiset uskoivat häntä. Ja ihmiset lähtivät katsomaan ja kuuntelemaan miestä, jonka nainen oli kohdannut ja jota hän epäili Kristukseksi.

Kun he kohtasivat Jeesuksen ja kuuli Hänen opetustaan, he pyysivät Häntä jäämään luokseen. Ja Jeesus jäi kahdeksi päiväksi heidän luokseen. Moni oli uskonut naisen todistuksen. Kun Jeesus oli heidän luonaan, vielä useampi uskoi Häneen. Samarialaiset uskoivat, kun he kuulivat Jeesuksesta. He halusivat myös oppia tuntemaan Hänet. Ja kun he tutustuivat Jeesukseen henkilökohtaisesti, he myös uskoivat Häneen omana henkilökohtaisena pelastajana. Niinpä he kääntyivät naisen puoleen ja sanoivat hänelle: "Emme usko enää vain sinun puheesi perusteella, sillä me olemme itse kuulleet ja tiedämme, että tämä mies todella on maailman Vapahtaja."

Näistä mahdottomista aineksista seurasi jotain aivan ihmeellistä. Niistä syntyi usko Jeesukseen. Jumala toimii Pyhän Hengen kautta tänäkin päivänä mahdottomilta tuntuvien tilanteiden kautta meidän sydämissämme. Tai niin meistä ihmisistä usein tuntuu, kun katsomme asioita jälkikäteen. Jumalalle ei mikään ole mahdotonta. Hänellä on ainoastaan mahdollisuuksia!