27. Jooel 4:17-18: Virtaavat vedet
Seuraavat jakeet ovat mielestäni hiukan lohdullisempia kuin aikaisemmat. Jumalan suuruus tulee niistä ilmi, myös uuden Jerusalemin ihanuus. Siksi voimme turvallisella mielellä jatkaa uskossa elämistä, koska se on meidän tulevaisuuden tae. Jumala on Pyhä ja se olisi meidän hyvä muistaa.
Jooel 4:17 Te tulette tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka asun Siionissa, pyhällä vuorellani. Jerusalem on oleva pyhä, eivätkä muukalaiset enää kulje sen läpi.
Siionin vuori sijaitsee Kidronin laakson ja Tyropoionin laakson välisellä kukkulalla ja aikoinaan sen valloitti Daavid Jebusilaisilta. Salomo rakensi sinne Temppelin ja Jumalan nimi asettui sinne. Siksi sanotaan, että Israel on Pyhä maa. Mutta Jerusalem on pyhempi, koska siellä on Temppeli. Temppelialue on pyhempi kuin Jerusalem ja Temppeliä pyhempi on Pyhä, jossa sijaitsi seitsenjalkainen lamppu ja suitsutusalttari. Mutta kaikkein pyhin on Kaikkein Pyhin, jossa oli Liiton arkku. Armoistuin, joka on esikuva Jeesuksesta. Nyt tämä Temppeli on tuhottu, kuten myöhemminkin rakennettu Temppeli. Kun Jeesus kuoli ristillä sovittaen meidän synnin ja avasi tien Isän luokse sekä lähetti meille Pyhän Hengen, meistä on tullut Temppeleitä. Jerusalemiin puuhataan uutta temppeliä ja kuulemma kaikki sinne tarvittavat esineet ovat jo valmiina, mutta se ei tule olemaan Jumalan temppeli, koska Hän on rakentanut itse oman temppelin meistä uskovista Jeesuksessa Kristuksessa. Sinne tulee asumaan antikristus, jos kyseinen temppeli rakennetaan.
Myös Jesajan kirjassa mainitaan Siionista.
Jes 52:1 Herää, herää, pukeudu voimaasi, Siion! Pukeudu juhlapukuusi, Jerusalem, sinä pyhä kaupunki! Sillä ei koskaan enää astu sinun sisällesi ympärileikkaamaton eikä saastainen.
2. Pudista tomu päältäsi, nouse ja istu istuimellesi, Jerusalem! Irrota kahleet kaulastasi, vangittu tytär Siion!
Näissä jakeissa minut pysähdytti sanat: Sillä ei koskaan enää astu sinun sisällesi ympärileikkaamaton eikä saastainen. Ympärileikkaamaton? Pitääkö Jeesukseen uskovatkin ympärileikata? Itseasiassa kyllä. Me tarvitsemme sydämen ympärileikkauksen ja se tapahtuu Hengessä Jumalan tekemänä.
Room. 2:28. Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu;
29. vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.
Kun me tulemme joskus Uuteen Jerusalemiin, meidät on ympärileikattu. Se ei ole tapahtunut ulkoisesti, vaan sisäisesti. Emmekä enää ole saastaisia, niin kuin pakanoita pidettiin saastaisina vielä Jeesuksen aikoinakin. Ei, sillä meidät on vanhurskautettu Jumalan antamalla lahjavanhurskaudella ja meidät on pesty Jeesuksen verellä. Meistä on tullut Jumalan lapsia, Jeesuksen veljiä ja siskoja!
Jerusalemista tulee rauhan tyyssija. Kaikki siellä tulee olemaan Pyhää, jopa jokainen astiakin.
Sak. 14:21. Jokainen pata Jerusalemissa ja Juudassa on oleva pyhitetty Herralle Sebaotille, ja kaikki, jotka tulevat uhraamaan, ottavat ne ja keittävät niissä. Eikä sinä päivänä enää ole yhtään kaupustelijaa Herran Sebaotin huoneessa.
Me emme enää uhraa uudessa Jerusalemissa, mutta tässä kuvataan hyvin sitä, kuinka pyhä paikka se tulee olemaan. Hebrealaiskirjeen kirjoittaja kuvaa sitä seuraavasti.
Hebr. 12:22. vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö,
23. taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö,
24. ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.
25. Katsokaa, ettette torju luotanne häntä, joka puhuu; sillä jos nuo, jotka torjuivat luotaan hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, eivät voineet päästä pakoon, niin paljoa vähemmän me, jos käännymme pois hänestä, joka ilmoittaa sen taivaista.
Kun elämme tätä hektistä arkielämää tällä planeetalla, voimme helposti unohtaa, että tulee päivä, jolloin joudumme tuomiolle. Pelastuaksemme tuomiolta, meidän on turvauduttava Jumalaan. Hyvin yksinkertaista, mutta muistapa se tämän kaiken kiireen keskellä. Ainakin minä joudun usein pysäytetyksi Jumalan taholta, koska elämän murheet tahtovat viedä minut mennessään. Ja kuitenkin meitä on odottamassa jotain aivan ihanaa.
Jooel.4:18. Sinä päivänä vuoret valuvat rypälemehua, ja kukkulat vuotavat maitoa. Kaikissa Juudan puronuomissa virtaa vesi, ja Herran huoneesta kumpuaa lähde, joka kastelee Akasialaakson.
Jae alkaa sanoilla “sinä päivänä”, joka ilmaisee meille, että alkaa uusi jakso kerronnassa. Sanoilla on myös eskatologinen merkitys, joka on tyypillistä Jooelin kirjassa. Biblia 1776 kääntää sen todella kuvaavasti.
18. Sillä ajalla pitää vuoret makiaa viinaa tiukkuman*, ja kukkulat rieskaa vuotaman, ja kaikki Juudan ojat pitää vettä täynnä oleman; ja lähde pitää Herran huoneessa käymän, ja Sittimin ojaan juokseman.
Kun Jumala johdatti israelilaisia Kanaaninmaahan, Hän kuvasi samankaltaisesti maata kuin Biblia sitä kuvaa. Jumalan siunaus ei koske vain ihmisiä, vaan sen saa kokea myös luonto. Rehevä luonto antaa ihmisille hyvän ravinnon ja vaurauden. Ja tämä luonnon siunaus tulee Jumalalta, joka ansaitsee myös siitä kiitoksen.
Jumalan antamia siunauksia kuvaa myös Temppelistä virtaavat vedet. Heinäsirkka vitsaus oli koskettanut myös Temppeliä, mutta nyt se nousisi uuteen kukoistukseen ja antaisi ihmisten kokea Jumalan siunauksia, joita elävä vesi kuvaa. Jeesus puhui myös elävästä vedestä.
Joh. 7:37. Juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus nousi seisomaan ja huusi: "Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon.
38. Joka uskoo minuun, niin kuin Raamatussa sanotaan, hänen sisimmästään juoksevat elävän veden virrat."
39. Tämän hän sanoi Hengestä, jonka häneen uskovat tulisivat saamaan. Sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesusta ei ollut vielä kirkastettu.
Kun luin tämän kertomuksen Jeesuksesta, jäin miettimään, millaista vettä minusta virtaa? Ummehtunutta? Voiko sitä edes virraksi kutsua, ehkä korkeintaa tippa silloin ja toinen tällöin sitä tihkuu minusta ulospäin ja silloinkin se haihtuu kuin tuhka tuuleen! Onneksi se ei ole minusta kiinni, vaan sekin on Jumalan työtä minussa, koska vesi, jonka tulisi virrata, on Pyhä Hengen aikaan saamaa.
Kun olen näitä Jooelin kirjan jakeita avannut, lähinnä itselleni, olen alkanut kaipaamaan pääsyä Uuteen Jerusalemiin. Toisaalta se pelko, jota olen kokenut Jeesuksen toisesta tulemisesta ja sitä seuraavasta tuomiosta, on hälventynyt. Nyt uskallan luottavaisesti kohdata Vapahtajani, tietäen, ettei minussa ole mitään hyvää, vaan kaikki on Jeesuksen ansiota.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu