Jumala vai ihminen? Jooel 4:4-6

Jatkan Jooelin kirjan tutkimista, kun nyt näyttää minussa virtaa riittävän. Jakeet ovat minusta hieman hämmentäviä, mutta annan kuitenkin niiden puhua minulle. Siispä mennään asiaan.

Jooel 4:4. Mitä te minusta haluatte, Tyyro ja Siidon ja kaikki filistealaisten alueet? Tahdotteko te kostaa minulle, mitä minä olen tehnyt, ja tehdä minulle pahaa? Jos sen teette, minä annan hyvin nopeasti koston kohdata teidän omaa päätänne.

Jumala kysyy valloittajilta, mitä he haluavat Hänestä? Aika retorinen kysymys, johon ei vaadita vastausta. Kuten ei seuraavaankaan kysymykseen: “Tahdotteko te kostaa minulle, mitä minä olen tehnyt, ja tehdä minulle pahaa? Jos sen teette, minä annan hyvin nopeasti koston kohdata teidän omaa päätänne.” Olen hieman hämilläni tämän tekstin ääressä. Ehkä siksi, että tiedän, ettei Jumalalle voi kostaa. Ja kuitenkin, olen itsekin joskus ollut vihainen Jumalalle, kun asiat eivät ole menneet minun mielen mukaan tai en mielestäni ole tehnyt mitään väärää ja kaikki asiat menee niin sanotusti heikun keikun. Jossain sisälläni on kiehunut ja olisin halunnut käydä sanomassa jonkun valitun sanan Jumalalle. Niin tai olen kait sanonutkin ja purkanut pahaa oloani, mutta sitten joutunut myöntämään, että minä olen väärässä ja Jumala oikeassa. Kuinka nämä kansat voisivat tehdä Jumalalle pahaa. Ainoa keino, joka tulee mieleeni on, että ne vielä lisää vahingoittaisivat Jumalan omaa kansaa. Kun ne yrittävät sitä, Jumala kääntää asiat päälaelleen ja siten antaa koston kohdata näitä kansoja. Me niin usein unohdamme, että Jumalalle on kaikki mahdollista.

Aamos antaa myös tuomiot näille alueille. Se on heti kirjan alussa luvussa yksi.

Aamos 1:6 Näin sanoo Herra: Gazan kolmen rikoksen, neljänkin rikoksen tähden päätökseni pysyy. Koska he ovat vieneet pakkosiirtolaisuuteen paljon kansaa ja luovuttaneet heidät Edomille,
7. minä lähetän tulen Gazan muurille, ja se kuluttaa sen palatsit.

Aamos 1:9 Näin sanoo Herra: Tyyron kolmen rikoksen, neljänkin rikoksen tähden päätökseni pysyy. Koska he ovat luovuttaneet paljon kansaa pakkosiirtolaisina Edomille eivätkä ole muistaneet veljien välistä liittoa,
10. minä lähetän Tyyron muurille tulen, ja se kuluttaa kaupungin palatsit.

Syy, miksi Jumala tuomitsi kaupungit, oli se, että ne luovuttivat kansaa Edomilaisille. Jumalan silmissä se oli todella paha teko, koska silloin, kun israelilaiset vaelsivat erämaassa, edomilaiset eivät antaneet heidän kulkea maansa kautta. Edomilaiset olivat jatkuvasti sotajalalla juutalaisia kanssa. Näinhän oli ollut alusta asti. Jo äitinsä kohdussa nämä kaksospojat tappelivat ja vihanpito jatkuu läpi nuoruusvuosien aikuisuuteen asti. Jonkinlaiseen sovintoon Jaakob ja Eesau pääsivät, kun Jaakob palasi takaisin kotikonnuilleen. Kuitenkin kansojen välillä jatkui vihanpito.

Jumala jatkaa luettelemalla syitä tuomiolle.

5. Te olette ottaneet minun hopeani ja kultani, vieneet ihanat kalleuteni palatseihinne.
6. Juudan ja Jerusalemin lapsia te olette myyneet jaavanilaisille  saadaksenne heidät kauas omalta alueeltaan.

Valloittajat olivat vieneet hopeaa ja kultaa, joko temppelistä tai kuninkaan palatsista. Tutkijat ovat pohtineet ajankohtaa, milloin tämä on mahdollisesti tapahtunut? Yksi kohta 2. Aikakirjassa kertoo kuningas Jooramista. Elia lähetti hänelle kirjeen, jossa kertoi, että Jumala tulee rankaisemaan kuningasta, koska hän ei ollut uskollinen Jumalalle, vaan seurasi Israelin kuninkaiden esimerkkiä viekoitellen kansan palvomaan epäjumalia. Jumala aikoi lyödä ankaralla vitsauksella Jooramin kansaa, vaimoja ja poikia sekä kaikkea omaisuutta, jota hänellä oli. Hän myös ilmoitti, että Jooram tulisi itse sairastumaan sisusvaivaan, johon kuolisi. Seuraavat jakeet kertovat, kuinka Jumala sitten toimi toteuttaakseen vitsauksen.

2 Aik. 21:16 Sitten Herra herätti Jooramia vastaan filistealaisten hengen ja niiden arabialaisten hengen, jotka asuivat kuusilaisten naapureina.
17. Nämä hyökkäsivät Juudaa vastaan, valloittivat sen ja veivät saaliinaan kaiken omaisuuden, mitä kuninkaan palatsissa oli. He veivät myös hänen poikansa ja vaimonsa, niin ettei hänen pojistaan jäänyt jäljelle kuin Jooahas, hänen nuorin poikansa.

Olen tullut siihen päätelmään, että Jumala voi antaa rangaistukseksi sairauden myös nykyäänkin. Vanhassa Testamentissa Jumala käyttää sairautta eräänlaisena rangaistuksena, mutta koska Jumala on muuttumaton, uskon, että Hän toimii tänäänkin samoin. Tämä ei tarkoita sitä, että jokainen sairaus on Jumalan rangaistus. Siksi on oltava hyvin varovainen, jos sanoo jollekin, että hän on sairastunut, koska Jumala rankaisee häntä. Mieluummin jättää sanomatta. Meillä on aina mahdollisuus kääntyä ja juuri sairauden kourissa oleva kääntyy Jumalan puoleen ja siten kenties palaa takaisin Jeesuksen armoon. Kuitenkin Tyatiralle Jeesus antaa varoituksen, että naisprofeetta Iisebell tulee joutumaan sairasvuoteelle, koska hän harhaanjohtaa seurakuntaa. Näin Jeesus sanoi:

Ilm. 2:21. Olen antanut hänelle aikaa kääntyä, mutta hän ei tahdo tehdä parannusta haureudestaan.
22. Minä heitän hänet sairasvuoteeseen, ja ne jotka tekevät huorin hänen kanssaan, minä suistan suureen ahdistukseen, jos eivät tee parannusta ja luovu hänen teoistaan.
23. Hänen lapsensa minä tappamalla tapan, ja kaikki seurakunnat saavat tuntea, että minä tutkin mielet ja sydämet ja annan teille kullekin tekojenne mukaan.

Tässä on jotain samaa kuin Jooramin rangaistuksessa. Erona, että Iisebelin ja hänen seuraajilleen annettiin vielä mahdollisuus kääntyä ja tehdä parannus. Jooramin kohdalta armon aika oli mennyt ohi. Meidän on hyvä muistaa, että jokainen meistä voi paaduttaa sydämensä ja siten joutua Jumalan vihan alle. Jos emme ole Jumalan armon alla, olemme Hänen vihansa alla. Usein sanotaan, että Vanha testamentti kertoo ankarasta ja vihaisesta koston Jumalasta. Kuten olen aikaisemminkin sanonut, Jumala on sama niin Vanhassa kuin Uudessa Testamentissa. Kaikkein yllättävintä on se, että Uudessa Testamentissa kerrotaan enemmän Jumalan vihasta kuin Vanhassa Testamentissa. Minusta pahinta on se, että Herran Päivänä, kun Jeesus palaa, tulee Jumala vuodattamaan vihansa maan päälle ja niiden ihmisten päälle, jotka ylpeydessään ovat hylänneet armon. Kun tämä Jumalan viha saavuttaa ihmisen, ei ole enää mitään mahdollisuutta päästä Jumalan armon alle. Se viha on lopullinen ja siksi kauhistuttava. Siksi toivomme on, että me turvaudumme Jeesukseen ja lahjavanhurskauteen ja niin me voimme pelastua Jumalan vihalta. Valinta tehdään tänään, koska huomisesta emme tiedä.

Palataan vielä tekstiin. Ei siinä vielä kaikki, että hopea ja kulta oli ryöstetty, vieläpä ihmiset vietiin orjiksi. Heidät kuljetettiin kauaksi jaavanilaisten eli kreikkalaisten luo. Sehän oli siihen aikaan ihan normaalia ja vieläpä senkin jälkeen yksi naapurimaa taisi käyttää samaa taktiikkaa. Kun kansa hajotettiin toisen kansan sekaan, sen oli vaikeampi kapinoida valloittajaa vastaan.

Vastikään luin kirjoituksen, jossa ihmeteltiin Jumalan raakuutta Vanhassa Testamentissa. Oliko Jumala raakamainen vai olivatko ihmiset raakamaisia ja Jumalan tuli siksi puuttua tilanteisiin kovin ottein. Itse löydän armahtavan Jumalan, joka yrittää kaikin mahdollisin tavoin kutsua kansaa luokseen, mutta kuten jossain kohden sanotaan, he eivät tahtoneet. Sama pätee tähän päivään. Ihmiset eivät halua kääntyä armahtavan Jumalan puoleen. Kun he kohtaavat vaikeuksia tai raakuuksia, he syyttävät Jumalaa, vaikka ihmiset ne tekivät. Jos olisimme kuin robotteja, toimisimme Jumalan tahdon mukaan, mutta Jumala tahtoo, että olemme Hänen luonaan vapaaehtoisesti, ilman pakkoa. Näihin ajatuksiin lopettelen tältä erää.