27. Jooel 4:17-18: Virtaavat vedet

Seuraavat jakeet ovat mielestäni hiukan lohdullisempia kuin aikaisemmat. Jumalan suuruus tulee niistä ilmi, myös uuden Jerusalemin ihanuus. Siksi voimme turvallisella mielellä jatkaa uskossa elämistä, koska se on meidän tulevaisuuden tae. Jumala on Pyhä ja se olisi meidän hyvä muistaa.

Jooel 4:17 Te tulette tietämään, että minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka asun Siionissa, pyhällä vuorellani. Jerusalem on oleva pyhä, eivätkä muukalaiset enää kulje sen läpi.

Siionin vuori sijaitsee Kidronin laakson ja Tyropoionin laakson välisellä kukkulalla ja aikoinaan sen valloitti Daavid Jebusilaisilta. Salomo rakensi sinne Temppelin ja Jumalan nimi asettui sinne. Siksi sanotaan, että Israel on Pyhä maa. Mutta Jerusalem on pyhempi, koska siellä on Temppeli. Temppelialue on pyhempi kuin Jerusalem ja Temppeliä pyhempi on Pyhä, jossa sijaitsi seitsenjalkainen lamppu ja suitsutusalttari. Mutta kaikkein pyhin on Kaikkein Pyhin, jossa oli Liiton arkku. Armoistuin, joka on esikuva Jeesuksesta. Nyt tämä Temppeli on tuhottu, kuten myöhemminkin rakennettu Temppeli. Kun Jeesus kuoli ristillä sovittaen meidän synnin ja avasi tien Isän luokse sekä lähetti meille Pyhän Hengen, meistä on tullut Temppeleitä. Jerusalemiin puuhataan uutta temppeliä ja kuulemma kaikki sinne tarvittavat esineet ovat jo valmiina, mutta se ei tule olemaan Jumalan temppeli, koska Hän on rakentanut itse oman temppelin meistä uskovista Jeesuksessa Kristuksessa. Sinne tulee asumaan antikristus, jos kyseinen temppeli rakennetaan.

Myös Jesajan kirjassa mainitaan Siionista.

Jes 52:1 Herää, herää, pukeudu voimaasi, Siion! Pukeudu juhlapukuusi, Jerusalem, sinä pyhä kaupunki! Sillä ei koskaan enää astu sinun sisällesi ympärileikkaamaton eikä saastainen.
2. Pudista tomu päältäsi, nouse ja istu istuimellesi, Jerusalem! Irrota kahleet kaulastasi, vangittu tytär Siion!

Näissä jakeissa minut pysähdytti sanat: Sillä ei koskaan enää astu sinun sisällesi ympärileikkaamaton eikä saastainen. Ympärileikkaamaton? Pitääkö Jeesukseen uskovatkin ympärileikata? Itseasiassa kyllä. Me tarvitsemme sydämen ympärileikkauksen ja se tapahtuu Hengessä Jumalan tekemänä.

Room. 2:28. Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu;
29. vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.

Kun me tulemme joskus Uuteen Jerusalemiin, meidät on ympärileikattu. Se ei ole tapahtunut ulkoisesti, vaan sisäisesti. Emmekä enää ole saastaisia, niin kuin pakanoita pidettiin saastaisina vielä Jeesuksen aikoinakin. Ei, sillä meidät on vanhurskautettu Jumalan antamalla lahjavanhurskaudella ja meidät on pesty Jeesuksen verellä. Meistä on tullut Jumalan lapsia, Jeesuksen veljiä ja siskoja!

Jerusalemista tulee rauhan tyyssija. Kaikki siellä tulee olemaan Pyhää, jopa jokainen astiakin.

Sak. 14:21. Jokainen pata Jerusalemissa ja Juudassa on oleva pyhitetty Herralle Sebaotille, ja kaikki, jotka tulevat uhraamaan, ottavat ne ja keittävät niissä. Eikä sinä päivänä enää ole yhtään kaupustelijaa Herran Sebaotin huoneessa.

Me emme enää uhraa uudessa Jerusalemissa, mutta tässä kuvataan hyvin sitä, kuinka pyhä paikka se tulee olemaan. Hebrealaiskirjeen kirjoittaja kuvaa sitä seuraavasti.

Hebr. 12:22. vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö,
23. taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö,
24. ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.
25. Katsokaa, ettette torju luotanne häntä, joka puhuu; sillä jos nuo, jotka torjuivat luotaan hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, eivät voineet päästä pakoon, niin paljoa vähemmän me, jos käännymme pois hänestä, joka ilmoittaa sen taivaista.

Kun elämme tätä hektistä arkielämää tällä planeetalla, voimme helposti unohtaa, että tulee päivä, jolloin joudumme tuomiolle. Pelastuaksemme tuomiolta, meidän on turvauduttava Jumalaan. Hyvin yksinkertaista, mutta muistapa se tämän kaiken kiireen keskellä. Ainakin minä joudun usein pysäytetyksi Jumalan taholta, koska elämän murheet tahtovat viedä minut mennessään. Ja kuitenkin meitä on odottamassa jotain aivan ihanaa.

Jooel.4:18. Sinä päivänä vuoret valuvat rypälemehua, ja kukkulat vuotavat maitoa. Kaikissa Juudan puronuomissa virtaa vesi, ja Herran huoneesta kumpuaa lähde, joka kastelee Akasialaakson.

Jae alkaa sanoilla “sinä päivänä”, joka ilmaisee meille, että alkaa uusi jakso kerronnassa. Sanoilla on myös eskatologinen merkitys, joka on tyypillistä Jooelin kirjassa. Biblia 1776 kääntää sen todella kuvaavasti.

18. Sillä ajalla pitää vuoret makiaa viinaa tiukkuman*, ja kukkulat rieskaa vuotaman, ja kaikki Juudan ojat pitää vettä täynnä oleman; ja lähde pitää Herran huoneessa käymän, ja Sittimin ojaan juokseman.

Kun Jumala johdatti israelilaisia Kanaaninmaahan, Hän kuvasi samankaltaisesti maata kuin Biblia sitä kuvaa. Jumalan siunaus ei koske vain ihmisiä, vaan sen saa kokea myös luonto. Rehevä luonto antaa ihmisille hyvän ravinnon ja vaurauden. Ja tämä luonnon siunaus tulee Jumalalta, joka ansaitsee myös siitä kiitoksen.

Jumalan antamia siunauksia kuvaa myös Temppelistä virtaavat vedet. Heinäsirkka vitsaus oli koskettanut myös Temppeliä, mutta nyt se nousisi uuteen kukoistukseen ja antaisi ihmisten kokea Jumalan siunauksia, joita elävä vesi kuvaa. Jeesus puhui myös elävästä vedestä.

Joh. 7:37. Juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus nousi seisomaan ja huusi: "Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon.
38. Joka uskoo minuun, niin kuin Raamatussa sanotaan, hänen sisimmästään juoksevat elävän veden virrat."
39. Tämän hän sanoi Hengestä, jonka häneen uskovat tulisivat saamaan. Sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesusta ei ollut vielä kirkastettu.

Kun luin tämän kertomuksen Jeesuksesta, jäin miettimään, millaista vettä minusta virtaa? Ummehtunutta? Voiko sitä edes virraksi kutsua, ehkä korkeintaa tippa silloin ja toinen tällöin sitä tihkuu minusta ulospäin ja silloinkin se haihtuu kuin tuhka tuuleen! Onneksi se ei ole minusta kiinni, vaan sekin on Jumalan työtä minussa, koska vesi, jonka tulisi virrata, on Pyhä Hengen aikaan saamaa.

Kun olen näitä Jooelin kirjan jakeita avannut, lähinnä itselleni, olen alkanut kaipaamaan pääsyä Uuteen Jerusalemiin. Toisaalta se pelko, jota olen kokenut Jeesuksen toisesta tulemisesta ja sitä seuraavasta tuomiosta, on hälventynyt. Nyt uskallan luottavaisesti kohdata Vapahtajani, tietäen, ettei minussa ole mitään hyvää, vaan kaikki on Jeesuksen ansiota.

Heinäsirkat tulevat (Jooel 1:1-4)

Jooelin kirja on kiinnostanut minua pitkän aikaa. Nyt on aika pureutua siihen. Jooel kuuluu niiden kahdentoista profeetan kirjaryhmään alkaen Hooseasta ja päättyen Malakiaan. Jooelia kutsutaan myös pieneksi profeetaksi, mutta sanoma Jooelilla ei ole mitenkään pieni. Usein voidaan määrittää, milloin kukin profeetta on toiminut, mutta Jooelin kohdalla ajankohdan määrittäminen on erityisen vaikeaa. Kirjassa ei mainita kuninkaita, joilla useimmiten määritetään toiminnan ajankohtia. Koska tutkijat ovat tästä asiasta niinkin erimielisiä, jätän minäkin tämän ajankohdan määrittämisen kokonaan pois. Kirjan sisällön ymmärtämiseen sillä ei ole suurtakaan merkitystä. Jooelin nimestä sen verran, että se tarkoittaa, että Herra on Jumala. Jooel on Petuelin poika, joten näin hänet voidaan erottaa muista samannimisistä miehistä.

Jooelin kirja on ollut aina hyväksyttyjen kirjojen joukossa. Sen Hepreankielinen alkuteksti on säilynyt melko hyvänä ja nykyinen Jooelin kirjan alkuteksti on peräisin 800-1000 jKr. On ihmeellistä, kuinka nämä Raamatun tekstit ovat pysyneet hyvinkin tarkasti alkuperäisessä muodossaan. Qumranin tekstilöydöt olivatkin suuri aarre tässä tutkimustyössä. Niiden perusteella on voitu todistaa, että teksteissä on tapahtunut todella vähän muutoksia.

Jooelin kirja on aikojen saatossa jaettu joko kolmeen tai neljään lukuun. Vuonna 1205 Canterburyn arkkipiispa Stephen Langton jakoi kirjan kolmeen osaan laatiessaan latinan kielistä Vulgataa. Tätä jakoa on noudatettu myös vanhemmissa suomenkielisissä Raamatuissa. Vuosina 1524-1525 kirjoitetussa toisessa rabbiinisessa Raamatussa kirja on jaettu neljään osaan. Tätä jakoa käyttävät uudemmat suomalaiset raamatunkäännökset. Tässä tulevassa Jooelin kirjaa avaavassa kirjoituksessani käytän pääsääntöisesti Raamattu kansalle käännöstä ja lukujakoja on siis neljä. Joten paneudutaan nyt tähän mielenkiintoiseen tekstiin, joka on Herran Sanaa meille!

Heinäsirkkavitsaus

1:1 Herran sana, joka tuli Jooelille, Petuelin pojalle:

Kirja alkaa hyvin yksinkertaisesti. Meille ei kerrota, milloin Jooel oli saanut kutsun profeetaksi tai mikä hän oli miehiään. Meille vain kerrotaan, että Jooel oli Petuelin poika ja että Herran sana tuli hänelle. Petuel tarkoittaa mahdollisesti “Jumalan avaamaa”.  Nyt kerrotaan, että Jooel sai Herralta sanan.

2. Kuulkaa tämä, te vanhimmat, kuunnelkaa, kaikki maan asukkaat. Onko tällaista tapahtunut teidän päivinänne tai teidän isienne päivinä?

3. Kertokaa tämä lapsillenne, lapsenne kertokoot sen lapsilleen ja heidän lapsensa tulevalle polvelle.

4. Mitä kalvajasirkalta jäi, sen söi heinäsirkka, mitä heinäsirkalta jäi, sen söi sirkan toukka, mitä toukalta jäi, sen söi tuhosirkka.

Heinäsirkat olivat yleinen vitsaus, mutta nyt niitä oli niin paljon, että Jooel kauhistuu niiden paljoutta. Tässä luetellaan neljä erilaista sirkkaa. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että tässä luetellut eri sirkka lajit olisivat yhden heinäsirkan eri kehitysvaiheita. Voi olla tai sitten ei. Joka tapauksessa kyseessä on ollut sirkka, jolla on 5-6 cm pitkä ruumis. Siivenkärkien väli on noin 12 cm. Kun siihen lisätään kuusi jalkaa, joista takajalat ovat yhtä pitkät kuin koko muu ruumis, saamme aika kookkaan hyppivän heinäsirkan. Kun vielä kuvittelemme, että nämä lähestyvät mustana taivaan peittävänä parvena laskeutuen maahan peittäen sen kokonaan. Maa on muuttunut harmaan vihreäksi liikkuvaksi massaksi. Ehkä nyt saat kiinni siitä tunnelmasta, jota israelilaiset kokivat.

Mutta mitä Jooel säikähti? Profeettana hän ymmärsi, että oli kyseessä Jumalan antama rangaistus. Profeetat ennustivat tulevaisuutta, jopa niin kauaksi, etteivät kaikki ennustukset ole vieläkään toteutuneet, mutta heidän tärkein tehtävä oli muistuttaa kansaa Jumalan laista. Kun papit opettivat Mooseksen lakia niin profeetat muistuttivat kansaa tästä laista ja kertoivat mitä seuraisi, jos sitä noudattaa tai ei noudata. Itse asiassa profeetan tehtävä on sama myös tänään. Heidän tulisi tuoda seurakunnassa esille niitä asioita, jotka ovat seurakunnalle ajankohtaisia. Nyt Jooel ymmärsi, että kansa oli rikkonut Jumalaa vastaan ja Jumala antoi rangaistuksensa kohdata sitä. 5. Moos. 28-luvussa on kerrottu siitä, mitä siunauksia kansa saisi, kun seuraisi lakia ja mitä kirouksia se kohtaisi, jos ei seurannut lakia. Yksi kirouksista on heinäsirkat.

5. Moos. 28:38-39. Siementä sinä viet pellolle paljon, mutta satoa korjaat vain vähän, sillä heinäsirkat syövät sen. Viinitarhoja sinä istutat ja näet vaivaa, mutta viiniä et saa juodaksesi etkä voi korjata viinirypäleitä, sillä madot syövät ne.

Ei ihme, että Jooel huutaa: Kuulkaa tämä, te vanhimmat, kuunnelkaa, kaikki maan asukkaat. Onko tällaista tapahtunut teidän päivinänne tai teidän isienne päivinä?

Heinäsirkkaparvi oli niin massiivinen, että sellaista ei muistettu tai ei koskaan edes  ollut kuultu. Se söi kaiken vihreän. Tämä oli muistettava kertoa myös lapsille varoitukseksi siitä, että Jumala lähettää kirouksen, jos kansa rikkoo jatkuvasti Jumalaa vastaan. Ja lasten oli kerrottava se omille lapsilleen.

Mutta miksi Jumala lähetti kirouksia? Aamoksen kirjassa kerrotaan, että Jumala oli lähettänyt monia kirouksia israelilaisille. Yhdestä niistä löydämme nämä samat sirkat.

Aam. 4:9. Minä löin teitä nokitähkillä ja viljanruosteella. Lukuisat puutarhanne ja viinitarhanne, viikunapuunne ja öljypuunne söi kalvajasirkka. Silti te ette palanneet minun luokseni, sanoo Herra.

Jumala lähetti kirouksia, jotta ihmiset palaisivat takaisin Jumalan luo. Varmaan osa ihmisistä palasi, mutta suurin osa ei sitä tehnyt. Kun Suomi oli mukana sodassa, kansa rukoili ja Suomi säilyi ihmeen kaupalla itsenäisenä. Oliko nämä sodat Jumalan lähettämiä? En tiedä, mutta sodat saivat aikaan sen, että ihmiset kääntyivät Jumalan puoleen. Nyt sotien kauhut on unohdettu ja samalla Suomi on unohtanut Jumalan. Suomi on unohtanut Hänet, jossa on meidän turvamme ja se ei ole hyvä asia Suomelle. Olemme unohtaneet kertoa lapsillemme näistä kauhuista ja ennen kaikkea siitä, että kun suomalaiset kääntyivät rukoillen Jumalan puoleen, Hän pelasti meidät niin, että pysyimme itsenäisenä maana. Ilman Jumalaa on meidän turha viettää 100 vuotiaan Suomen syntymäpäivää, koska kunnia ei mene Jumalalle, vaan ihmisille. Suomi on nyt jälkikristillinen maa. Ja se on surullista, koska jos unohdamme Jumalan kokonaan, menetämme myös Hänen siunaukset.

Jooelin kirjan alku on nostanut mieleeni monenlaisia ajatuksia. Ja nyt on mielessäni vain yksi tärkeä tehtävä, johon meidän jokaisen olisi ryhdyttävä. Rukoilemaan omien lasten ja lähimmäistemme puolesta sekä muistuttamaan siitä, miksi Suomi on itsenäinen maa.