Käsky rakastaa ja eksyttäjät

Johannes jatkaa kirjettä iloitsemalla siitä, että lasten joukossa on niitä, jotka ovat pysyneet totuudessa. Kaikki eivät vaeltaneet totuudessa, mutta oli niitä, jotka vaelsivat siinä. Siihen aikaan kiersi matkasaarnaajia kylästä kylään ja he kertoivat Johannekselle, millainen tilanne eri seurakunnissa oli. Osa seurakuntalaisista pysyi totuudessa, jonka jokainen uskova on Isältä Jumalalta saanut. Totuus on se, että Jeesuksessa Kristuksessa on ilmoitettu Jumalan totuus lihaksi ja vereksi tulleena. Nyt tätä totuutta julistetaan evankeliumina myös meille pelastuaksemme iankaikkiseen iloon. Mutta mikä on tämä käsky on?

5. Ja nyt, rouva, minulla on sinulle pyyntö, ei niin kuin kirjoittaisin sinulle uuden käskyn vaan sen, joka meillä on ollut alusta asti: meidän tulee rakastaa toisiamme.

Meidän tulee rakastaa toisiamme. Tämän käskyn Jeesus antoi opetuslapsilleen.

Joh. 13:34. Uuden käskyn minä annan teille: rakastakaa toisianne. Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toisianne.35. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, että teillä on keskinäinen rakkaus

Tämä käsky on ollut voimassa alusta asti ja se on voimassa jokaisella uskovalla ensi hetkestä lähtien. Minusta on mielenkiintoista, että ohje on annettu “rouvalle”. Joka tapauksessa käsky koskee seurakuntaa ja siinä jokaista seurakuntalaista. Johannes ei jätä meitä tyhjän päälle, vaan seuraavassa jakeessa hän kertoo kuinka me toteutamme tämän käskyn.

6. Rakkaus on sitä, että me vaellamme hänen käskyjensä mukaan. Tämän käskyn te olette kuulleet alusta asti, ja sen mukaan teidän tulee vaeltaa.

Kun meille ensin opetettiin, että kuuliaisuus ilmenee rakkautena, nyt Johannes opettaa, että rakkaus ilmenee kuuliaisuutena. Ja Jumalan tahto on, että me rakastamme toisiamme. Tämän rakkauden Jumala on vuodattanut meidän sydämiimme, kun me tultuamme uskoon saimme Pyhän Hengen. Jumala haluaa, että me käytämme käytännössä tätä rakkauden lahjaa.

Varoitus eksyttäjistä

Totuus on, että Jeesus oli sekä ihminen että Jumala yhtäaikaa ollessaan maan päällä. Siitähän totuudessa on myös kysymys. Gnostilaisuuden opettajat opettivat, että Jeesus ei ollut ihminen, vaan henkiolento. Nykyään opetetaan, että Jeesus oli pelkkä ihminen. Sama harha eri paketissa. Nyt Johannes varoittaa näistä eksyttäjistä.

7. Maailmaan on lähtenyt monia eksyttäjiä, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, lihaan tulleeksi. Sellainen on antikristus, eksyttäjä.

Johannes kertoo, että maailmaan on lähtenyt monia eksyttäjiä. Niitä oli Johanneksen elinaikana ja niitä on myös tänään liikkeellä. Ei pidä ajatella, että vain jotkut eksyttävät, kuten Jehovan Todistajat tai Mormonit. Niitä on kaikissa kristillisissä yhteisöissä ja niitä vastaan on taisteltava jatkuvasti. Eksyttäjästä voidaan käyttää myös toista nimitystä eli villitsijää. Minusta tämä kuvaa oikein hyvin niitä ihmisiä, jotka opettavat harhaoppeja. Opetuksillaan he villiinnyttävät ihmiset seuraamaan muita henkiä. Kun ihmiset villiintyvät uskossaan, he eivät huomaa, että he ovatkin lähteneet seuraamaan antikristusta. Villiintyessään he eivät kykene vastaanottamaan tervettä opetusta. He ovat menettäneet tulevan palkan, joka meille on luvattu.

8. Katsokaa, ettette menetä sitä, minkä me olemme työllämme saaneet aikaan, vaan saatte täyden palkan.

9. Ei kenelläkään, joka menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, ole Jumalaa. Joka pysyy siinä opissa, hänellä on sekä Isä että Poika.

Jos me emme pysy oikeassa opissa, vaan lisäämme siihen oppeja Raamatun ulkopuolelta, me erkanemme Kristuksesta ja samalla Jumalasta. Tämän tulisi pysäyttää meidät arvioimaan sitä opetusta, jota me saamme ja otamme vastaan. Ei niin, että antaisimme tunteidemme sanella opetuksen, vaan niin, että me tutkisimme, mitä Raamattu opettaa asiasta. Onko Raamatun opetus ja saatu opetus yhteneväiset. Paavali sanoo: ei yli sen mikä kirjoitettu on.

10. Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia, älkää ottako häntä kotiinne älkääkä lausuko häntä tervetulleeksi.

11. Joka lausuu hänet tervetulleeksi, osallistuu hänen pahoihin tekoihinsa.

Johannes ei jätä meitä taaskaan tyhjän päälle. Hän antaa ohjeet, kuinka tulee toimia näiden väärien oppien opettajien suhteen. Kun tässä puhutaan kodista, on muistettava, että silloin seurakunnat kokoontuivat kodeissa. Siksi itse ajattelen, että kirje on kirjoitettu rouvalle, joka omisti kodin, jossa seurakunta kokoontui. Koska koti oli rouvan hallinnassa, hän myös pystyi päättämään kuka kodissa opetti. Siksi kirje on osoitettu rouvalle.

Kun meille seurakuntaan tulee muualta opettajia, tulisi heidän opetuksensa tarkoin tutkia Raamatulla peilaten. Parempi on olla ottamatta, jos on jotain epäilyjä opin suhteen. On nimittäin vakava varoitus, että ottaessaan harhaopettajan seurakuntaan opettamaan, samalla vie koko seurakunnan harhateille. Se on opetuksen hyväksymistä. Sama koskee myös yksittäistä uskovaa. Jos harrastat väärien oppien opettajien kokouksia, kun olet ymmärtänyt ne harhaopettajiksi, hyväksyt heidän oppinsa ja silloin sinulla ei ole enää Poikaa ja Isää. Pysykäämme siis erossa heidän opeistaan.

Johanneksen tervehdys

1.Vanhin valitulle rouvalle ja hänen lapsilleen, joita minä totuudessa rakastan, enkä vain minä vaan myös kaikki, jotka ovat tulleet tuntemaan totuuden.

Kirjeen alussa ei kerrota lainkaan, kuka kirjeen on kirjoittanut, mutta kirjeen vastaanottajat ovat hänet tunnistaneet. On vain yksi, joka on voinut esitellä itsensä “vanhimpana” n. vuosina 80-100 jKr. Hän on Apostoli Johannes. Kirje on lyhyt ja mahtuu yhdelle silloin käytetylle papyrukselle. Mutta sanomaltaan tämä kirje on kuin atomipommi! Sen keskiössä on totuus, joka esiintyy useamman kerran kirjeessä.

Johannes osoittaa kirjeen valitulle rouvalle ja hänen lapsilleen. Tätä tutkijat ovat kovasti pohtineet, kenelle kirje on tarkoitettu. Useimpien mielestä on kyse seurakunnasta, joka kyllä hyvin käy ilmi myös tekstin pohjalta. Oma tulkintani on, että kirje on tervehdyksen mukaisesti osoitettu rouvalle, jonka luona seurakunta kokoontuu. Purppuranmyyjä Lyydian kotona Filipissä kokoontui myös seurakunta ja Paavali ystävineen majaili siellä. Koska Lyydia omisti talon, hän myös hallitsi kaikkea mitä siellä tapahtui. Hän johti perhekuntaa ja tilaisuuksia, joita siellä pidettiin. Näiden tutkimuksissa saatujen tietojen valossa itse ajattelen, että kyseessä on rouva, jonka kotona seurakunta kokoontui. Lapset, joille kirje on myös osoitettu, voivat olla hänen omia lapsiaan, mutta luulen, että mukaan on myös laskettu seurakuntaan kuuluvat ihmiset. Tämä ajatus sopii hyvin sen ajan ajatusmalliin, jossa esimerkiksi opettajan ja oppilaan suhdetta voidaan kutsua isän ja pojan suhteeksi. Myös voimme huomata, että Paavali kutsui Timoteusta pojakseen (1 Tim.1:2. Timoteukselle, oikealle pojalleni uskossa. Armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Kristukselta Jeesukselta, meidän Herraltamme!) Joka tapauksessa, oli kirje osoitettu rouvalle tai ei rouvalle, voidaan sanoa, että se on osoitettu seurakunnalle ja siinä varoitetaan mahdollisista harhaopettajista.

Johannes jatkaa tervehdystään kertomalla, että hän rakastaa kirjeen saajia totuudessa. Rakastaa sana on se tuttu agapaō. Johannes rakastaa kirjeen saajia Jumalalta saamallaan rakkaudella, joka on rakkautta, jossa rakastetaan, vaikka rakastamisen kohde ei sitä ansaitsekaan. Totuudella Johannes tarkoittaa totuutta, jonka Jumala on ilmoittanut meille Jeesuksessa Kristuksessa. Paavali tuo saman asian esille seuraavasti: (2 Kor.4:2.) Olemme hylänneet kaikki häpeälliset salatiet, emme vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan sanaa, vaan tuomalla julki totuuden me suosittelemme itseämme Jumalan edessä jokaisen ihmisen omalletunnolle. Heti kirjeen alussa Johannes tuo esille syyn, miksi hän kirjoittaa kirjeen. Hän varoittaa gnostilaisuudesta ja sitä opettavista harhaopettajista. Siksi tämä kirje on ajankohtainen myös tänä päivänä. Nämä harhaopettajat opettivat, että on olemassa erityisiä valittuja uskovia, jotka saavat uutta erityistietoa Jumalalta. He eivät siis pysyneet totuudessa, jossa Johannes heti aluksi kertoo pysyvänsä. Eikä vain hän rakasta totuudessa, vaan kaikki ne uskovat, jotka ovat löytäneet totuuden rakastavat kirjeen saajia. Jokainen uskova, joka pysyy totuudessa voi rakastaa toista uskovaa. Sehän on meidän tuntomerkkimme.

2. Rakastan teitä totuuden tähden, joka pysyy meissä ja on meidän kanssamme ikuisesti.

Johannes palaa takaisin totuuden esille tuomiseen. Hän rakastaa kirjeen saajia ja lukijoita totuuden tähden. Totuus on kirjeen keskiössä ja ilman totuutta me emme voi rakastaa. Meidän rakkautemme ei ole sympatiaa eikä se ole sitä, että saamme suuria tunnekuohuja toista ihmistä kohtaan. Uskovan rakkaus perustuu totuuteen ja vain silloin voimme rakastaa toisia uskovia. Tämä totuus pysyy meissä ikuisesti ja niin pysyy myös rakkaus, jos me pysymme Jeesuksessa Kristuksessa.

3. Olkoon meidän kanssamme armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Jeesukselta Kristukselta, Isän Pojalta, totuudessa ja rakkaudessa.

Johannes jatkaa tervehdystä kolmitahoisella jumalallisella siunauksella, jossa toivotetaan kuulijoille armoa, laupeutta ja rauhaa. Nyt Johannes kuitenkin ilmaisee, että nämä kaikki ovat jo niin Johanneksella kuin myös kuulijoilla. Tässä tulisi viite siihen, että harhaopettajat eivät olisi vielä päässeet seurakuntaa hajottamaan väärillä opeillaan, vaan myös kuulijoilla on Jumalalta ja Jeesukselta Kristukselta saatu armo, laupeus ja rauha. Se on vielä korostetusti kerrottu, koska ne ovat heillä totuudessa ja rakkaudessa. Seurakunta oli vielä pysynyt puhtaana, eikä harhaopit olleet hajottaneet seurakuntaa.

Huomaatko, että kolmessa ensimmäisessä jakeessa esiintyy neljä kertaa sana totuus. Totuus on meille ilmoitettu Raamatussa. Jeesus sanoi seuraavasti: Joh. 8:31-32 Sitten Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, te todella olette minun opetuslapsiani  ja tulette tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita."  Me emme voi ylittää totuutta ja tehdä omia versioita siitä, kuinka Jumala toimii ja kuinka Häntä voidaan lähestyä. Meitä ei tee vapaiksi omat mielipiteemme tai Raamatun ulkopuoliset opit. Meidät tekee vapaaksi Jeesus, joka on sekä Totuus että Sana!