Selkä vai kasvot kohti Jumalaa?

Kun huomaa, että on ihmisiä, jotka selkä suorana seisovat siinä muurinaukossa, johon Jumala on heidät laittanut, ei voi muuta kuin ihastella sitä uskollisuutta, jota he osoittavat Jumalaa kohtaan.

Harmittaa, kun en tallentanut tietokoneen aarteisiin erästä blogikirjoitusta, jossa eräs nainen kertoi Setan hyökkäyksestä häntä itseään kohtaan. Hän on puolustanut Raamatun mukaista avioliittoa ja siitä hyvästä saanut Setan vihat niskaansa. Hän kirjoitti jotensakin näin: ”Papit saavat vihkiä homopareja, vaikka se ei ole luvallista ja siitä he eivät saa rangaistusta. Hän puolustaa avioliittoa, joka on vain sallittu miehelle ja naiselle ja hänestä aiotaan tehdä valitus kirkkoneuvostoon, koska hän kirkon työntekijänä puolustaa aitoa avioliittoa. Samalla pyritään siihen, ettei hän voisi toimia kirkon tehtävissä. Aika kummallista toimintaa Lutherin juhlavuonna!” Tämä nainen, joka seisoi muurinaukossa, aikoi jatkaa ja jos hänet potkitaan pois kirkon tehtävistä, hän aikoi omistautua kokopäiväiseksi aidon avioliiton puolustajaksi! Herra tätä tuntematonta naista siunatkoon!

Koin, että minulla on jotain yhteistä tämän naisen kanssa. Hänen sydämelleen Jumala oli laskenut taistelun aidon avioliiton puolesta. Minun sydämelle taistelun oikean opin puolesta ja paljastamaan vääriä oppeja. Jumala näyttää antavan erilaisia tehtäviä eri ihmisille. Joskus nämä tehtävät voivat olla hyvinkin raastavia ja viedä suuriinkin vaikeuksiin ja silloin kysytään sitä uskollisuutta, jota Jumala meiltä haluaa. Vaikka me kapinoimme ja jopa pyydämme, että Jumala ottaisi tehtävän pois, Hän ei meitä hylkää, vaan antaa voimansa taisteluun. Ilman tätä kapinointia ja siitä seuraavaa tehtävän vahvistusta, en itse kykenisi jatkamaan taistelua oikean opin puolesta. En lähde omassa voimassa, vaan Jumalan voimassa jatkamaan vastuksista huolimatta. Tämä nainen on saanut Jumalan voiman jatkaa taisteluaan kaiken tuon myllytyksen keskellä. Tulee Jeremia mieleen. Jeremia oli milloin missäkin ahdingossa ja vankeudessa, peläten henkensä edestä ja hän jatkoi, koska Jumala antoi hänelle voiman taistella.

Moni yrittää vesittää Jumalan Sanan, jopa polttaa sen. Kuitenkaan Sana ei häviä, vaikka sen polttaisi. Se ei muutu, vaikka sen haluaisi muuttuvan. Me emme luo Jumalan Sanaa, vaan Jumala itse on sen tehnyt. Meidän tulkinta ei muuta sitä, vaan se pysyy iäti niin kuin se on kirjoitettu. Ei auttanut, vaikka Joojakim vuonna 605 eKr. poltti Jeremian saneleman sanoman Jumalalta. Ei, se toteutui kirjaimellisesti. Jumalan Sana ei hävinnyt mihinkään. Eikä se häviä tänäkään päivänä.

Meidän on katsottava Jumalaan päin, eikä kääntää Hänelle selkäämme. Se voi maksaa meille paljon, mutta meidän toivomme on jossain paljon paremmassa! Ei tässä maallisessa, vaan Taivaallisessa. Olkoon meille muistutukseksi Jeremian kirjaan kirjoitettu varoitus: Jer. 32:33. He ovat kääntäneet minulle selkänsä, eivät kasvojaan. Vaikka minä olen opettanut heitä varhaisista ajoista alkaen, he eivät ole kuunnelleet eivätkä ottaneet opetusta varteen.

Käännä sinä kasvosi kohti Jumalaa! Käänny kohti Jeesusta! Anna Hänen puhdistaa sinut kaikesta synnistä ja seuraa Jeesusta! Tee sitä mikä on hyvää!

1 Piet. 3:13. Kuka voi teitä vahingoittaa, jos teillä on intoa hyvään?

Kuva: Bixabay