Eedenistä autiomaaksi, Jooel 2:3

Jooelin näky jatkuu ja siinä kerrotaan meille siitä, kuinka Jumalan tuli tuhoaa kaiken maan.

2:3. Sen edellä käy kuluttava tuli, jäljessä leimuaa liekki. Maa on sen edessä kuin Eedenin puutarha, mutta sen jäljiltä kuin autio aavikko, ei ole ketään, joka siltä pelastuisi.

Jooel kuvaa täydellistä tuhoa, joka kohtaa maata. Maata luodessaan Jumala teki autiuteen kukoistavan maan. Nyt tulee tapahtumaan päinvastoin. Maasta tulee autio aavikko. Kaikki tulee tuhoutumaan, kun Jumalan vihan tuli tulee polttamaan maan. Päivä tulee yllättämään ihmiset, joiden turvana ei ole Jeesus. Herran päivän kuvaus  Raamatussa tarkentuu niin, että me Uuden Liiton uskovat tiedämme, että me pelastumme tältä vihalta yksin Jeesuksessa. Meidän ei tarvitse kokea Jumalan vihaa, jonka kokevat ne, jotka eivät ole vastaanottaneet tätä suurta armoa Jumalalta. Pietari kuvaa sitä seuraavasti.

2 Piet. 3:10. Mutta Herran päivä tulee kuin varas. Silloin taivaat katoavat pauhinalla ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, maa palaa ja kaikki, mitä siihen on tehty
{Joidenkin käsikirjoitusten mukaan: "maa ja kaikki siinä tehdyt teot paljastuvat".}

Se päivä ei tule hiljaisuudessa, vaan silloin on rytinää ja räiskettä. Kaikki mitä tässä maailmassa on hajoaa ja kaikki siinä tehdyt teot paljastuvat. Mikään ei ole salassa.

Jo Sefanja ilmoittaa meille syyn, miksi kaikki tulee tapahtumaan ja mitä tulee tapahtumaan. Siinä kerrotaan lyhyesti se, mitä Johannes saa ilmestyksessä nähdä näistä tapahtumista.

Sef. 1:17. Minä saatan ihmiset ahdinkoon, niin että he kulkevat kuin sokeat, sillä he ovat tehneet syntiä Herraa vastaan. Heidän verensä vuodatetaan kuin tomu ja heidän sisäelimensä kuin ulosteet. 
18. Heidän hopeansa ja kultansa eivät voi heitä pelastaa Herran vihan päivänä. Hänen kiivautensa tulesta palaa koko maa. Lopun, äkkilopun, hän tekee kaikista maan asukkaista.

Ihmisten väärät teot kohdistuvat Jumalaa vastaan ja niistä suurin on se, ettei tahdota ottaa pelastusta vastaan. Israelilaiset olivat Jumalan kanssa tehneet liiton. Liiton ehdoissa oli sekä siunauksia että kirouksia sen mukaan kuinka israelilaiset pitäisivät liiton ehdot. Surullisinta on, että he eivät alun alkaenkaan pitäneet liiton ehtoja. Stefanus kertoo puolustuspuheessaan seuraavasti.

Ap.t. 7:42. Mutta Jumala kääntyi heistä pois ja hylkäsi heidät palvelemaan taivaan joukkoa, niin kuin on kirjoitettu profeettojen kirjassa:
        'Toitteko te minulle teurasuhreja ja muita uhreja autiomaassa neljänäkymmenenä vuotena, te, Israelin kansa?
43.     Molokin telttamajaa ja Raifan-jumalan tähteä te kannoitte, kuvia, jotka olitte tehneet kumarrettaviksenne. Sen tähden minä siirrän teidät Babylonin tuolle puolen.'

Meidän on syytä ottaa opiksemme kaikki se, mitä Vanhassa testamentissa kirjoitetaan israelin kansan vaelluksesta ja elämästä. Jumala hylkäsi kansansa pakkosiirtolaisuuteen, joka jatkuu vielä tänä päivänäkin. Juutalaiset hylkäsivät Jeesuksen ja siten myös pakkosiirtolaisuus jatkui. Vielä tänäänkin he rukoilevat, että Messias tulisi vapauttamaan kansan, koska he tietävät, että silloin pakkosiirtolaisuus lopultakin loppuisi. Mutta juuri sen Jeesus teki. Hän rakensi uuden temppelin, joka on seurakunta. Kuinka on nyt meidän laitamme? Olemmeko niin kuin juutalaiset ja palvomme muita jumalia? Vai olemmeko omalta puoleltamme uskollisia? Haluammeko palvella Jumalaa vai jättääkö Jumala meidät kaikessa rauhassa palvelemaan muita jumalia? Palvelemaan riivaajia? Jumalan kaikkein suurin rangaistus täällä maan päällä on jättää ihminen kokonaan rauhassa tekemään syntiä. Ole siis iloinen, jos omatuntosi sinua kolkuttelee ja koet vääryyttä tehdessäsi tekeväsi syntiä Herraa vastaan. Silloin olet oikealla tiellä!

Tuli kuvaa siis Jumalan vihaa. Hän tulee kerran tuomitsemaan maanpiirin. Siinä Hän tulee käyttämään erilaisia välikappaleita. Samoin Hän tekee silloin, kun Hän antaa vihansa kohdistua nykyisin eri kansoja kohtaan. Jostain syystä tämä asia on noussut vahvasti esille, kun olen tarkkaillut maailman menoa ja avannut näitä Jooelin sanoja. En sano, että kaikki luonnonmullistukset ovat Jumalan lähettämiä rangaistuksia, mutta en voi olla ajattelematta, että osa niistä ovat juuri sitä. Samalla ne tuntuvat linkittyvän aikojen lopussa kerrottuihin tapahtumiin. Olen pohtinut Suomen viimeaikaisia luonnonilmiöitä ja yhdistänyt ne määrättyihin lakeihin, jotka ovat astuneet viime vuonna voimaan. Jos Jumala rakastaa Suomen kansaa, Hän myös pyrkii vetämään sitä puoleensa ja se tapahtuu yleensä hyvin ikävien asioiden kautta.

Mooses lauloi kansalle laulun. Se laulu ei minusta ole mitenkään mukava. Oikeastaan voitaisiin sanoa, että Mooses profetoi sen, mitä kansa tulisi kohtaamaan. Mutta siinä on erittäin mielenkiintoinen kohta, joka sopisi minusta hyvin myös tähän päivään koskien meitä jälkikristillisiä ihmisiä.

5 Moos. 32:21. He ovat kiivastuttaneet minut jumalilla, jotka eivät ole jumalia,
vihoittaneet minut turhuuksillaan.
Niinpä minäkin kiivastutan heidät kansalla, joka ei ole kansa,
vihoitan heidät houkkamaisella pakanakansalla.
22. Sillä minun vihani tuli on syttynyt,
se leimuaa tuonelan syvyyksiin asti.
Se ahmii maan satoineen
ja polttaa vuorten perustukset.

Nykyään maailma pelkää kansaa, joka ei ole kansa. Kansaa, joka heittelee pommeja ja räjäyttelee itsensä tuhotakseen mahdollisimman monta kristittyä. Tai ainakin ihmisiä, jotka pitävät itseään kristittynä. Pelkään, että tämä kansa tuokin Jumalan vihan tulta. Ihmiset pelkäävät sitä, mikä maanpiiriä on kohtaamassa. Pelätään, koska heillä ei ole Häntä, jota kohti meidän tulee nostaa katseemme. Heillä ei ole Kristusta! Kun kaikki se, mitä tulee tapahtumaan, on tapahtunut, Jeesus saapuu takaisin ja lähettää enkelinsä hakemaan omansa kaikista ilmansuunnista!

Matt. 24:29 "Mutta heti noiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan. Tähdet putoavat taivaalta, ja taivaiden voimat järkkyvät.
30. Silloin taivaalla näkyy Ihmisen Pojan merkki ja kaikki maan sukukunnat vaikeroivat, kun näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan.
31. Suuren pasuunan soidessa hän lähettää enkelinsä kokoamaan hänen valittunsa neljältä ilmansuunnalta, taivasten ääristä niiden toisiin ääriin asti.

Vaelletaan yhdessä Jeesuksessa Kristuksessa tätä ahdistuksen aikaa. Pidetään esillä evankeliumia. Kerrotaan siitä omalla elämällämme. Meidän tehtävä on kertoa ja opettaa ja Jumala on se, joka tekee kaiken muun. On jokaisen itsensä vallassa, ottaako hän sanan vastaan vai ei. Me kerromme ja rukoilemme.

Kun nyt kirjoittelen ja tutkin näitä jakeita, on sisimpäni kuin kahtia jakautunut. Omaa tilaani kuvaa hyvin se, mitä tänään koin, kun olin viemässä lastenlastani päiväkotiin. Autossa alkoi jo itku, kun ymmärsi, mihin paikkaan oli tultu. Sitä jatkui sisälle asti. Äidin antaessa nuken lapselle, hän otti sen syliinsä ja kääntyi kohti hoitotätiä pyrkien hänen syliinsä. Ääneen itkien hän katsoi meitä hoitotädin sylistä ja vilkutti. Minulla on samanlainen tunne sisimmässäni.