28. Jooel 4:19-21: Lupaus

Nyt lähdemme Jooelin kirjan kahden viimeisen jakeen pariin. Täytyy myöntää, että takki alkaa olla tyhjä tämän kirjan ääressä, mutta niin se saa ollakin. Rukoilen silti viisautta näiden jakeiden pariin.

19. Egyptistä tulee autio, ja Edom muuttuu autioksi aavikoksi väkivallan tähden, jota ne ovat tehneet Juudan asukkaille, kun ovat vuodattaneet viatonta verta heidän maassaan.

Aikaisemmin on mainittu kansoja, joita kohtaa Jumalan viha ja nyt siihen liitetään kaksi kansaa lisää, Egypti ja Edom. Syyksi Jumala kertoo, että kansat olivat vuodattaneet viatonta verta eli he olivat surmanneet juutalaisia Pyhällä maalla. Myös Hesekiel kertoo samankaltaisen tuomion Edomille.

Hes. 35:15. Niin kuin sinä iloitsit Israelin heimon perintöosan autioitumisesta, minä teen samoin sinulle. Sinusta, Seirin vuori, tulee autio, samoin kuin koko Edomista, ja siitä kaikki tulevat tietämään, että minä olen Herra."

“Niin kuin sinä iloitsit Israelin heimon perintöosan autioitumisesta, minä teen samoin sinulle.” tai niin kuin sinä iloitsit toisen uskovan epäonnistumisesta, niin minä teen sinulle samoin! Tämänkaltainen ajatus nousi mieleeni tästä jakeesta. Kuinka usein me iloitsemme siitä, että joku toinen epäonnistuu. Ajatus, että ihan oikein tuolle, ei ole kaukana meistä yhdestäkään. Koska Jumala on muuttumaton, tulee Hän myös kostamaan meidälle, kun olemme iloinneet, tavalla tai toisella, toisten epäonnistumisesta. Puhumattakaan, jos joku loukkaa meitä tavalla tai toisella, silloin kostaminen nousee vääjäämättä mieleen. Jos joku loukkaa sinua siten, että se on meidän maallisten lakien mukaan rikos, kostaminen kuuluu silloin oikeuslaitokselle.

Room. 13:3. Eivät viranomaiset ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden, jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä on hyvää, ja sinä saat siltä kiitoksen.
4. Se on Jumalan palvelija sinun hyväksesi. Mutta jos teet pahaa, niin pelkää, sillä esivalta ei kanna miekkaa turhaan. Se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka tekee pahaa.
5. Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen vaan myös omantunnon tähden.

Niin, poliisi ei turhaa miekkaansa kanna. Ja taas tulee mieleen, että miksi itse yritän ajaa nopeusrajoitusten mukaan? En aja siksi, että saisin pitää puhtaan omantunnon, vaan siksi, etten saisi sakkoja! Ja kuitenkin, puhdas omatunto olisi tärkeämpi asia kuin se, ettei saa sakkoja! Mutta kuten tiedämme, ihminen on läpeensä paha ja jos esivaltaa ei olisi, tulisi maan päälle täydellinen kaaos. Esivalta on Jumalan esivalta, vaikka siellä ei aina tehdäkään lakien mukaan. On nyt hyvä tietää, että Jumalan kostaminen tapahtuu myös esivallan keskuudessa.

Jooel. 4:20. Mutta Juuda pysyy asuttuna iäti ja Jerusalem polvesta polveen.

Egypti ja Edom saivat Jumalan tuomion, mutta Juuda saa lupauksen, että se tulee olemaan aina asuttuna. Monet juutalaiset ajattelivat, että tämä tarkoittaa tätä maallista asumista, johon se määrätyssä mielessä myös viittaa. Toisaalta se voi viitata myös uuteen Jerusalemiin, joka laskeutuu taivaasta maahan. En kuitenkaan pääse irti siitä ajatuksesta, että juutalaiset odottivat maallista vapauttajaa silloin, kun Jeesus syntyi ihmiseksi. Se saattoi olla yksi syy, miksi he eivät tunnistaneet Jeesusta Messiaaksi. Ruokkimisihmeen jälkeen kansa haluaa kruunata Jeesuksen kuninkaaksi, mutta Jeesus ei siihen antanut mahdollisuutta, koska Hänen tehtävänsä ei ollut se, että Hän olisi maallinen kuningas, vaan että Hänestä tulee Kuninkaiden Kuningas.

Kansa voi elää iankaikkisesti, jos heidän keskellään asuu Jumala. Tähän Jeesus viittaa Johanneksen evankeliumissa.

Joh. 17:3. Iankaikkinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan tosi Jumalan, ja Jeesuksen Kristuksen, jonka sinä olet lähettänyt.

Meillä on iankaikkinen elämä, kun me uskomme Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen. Mikä mahtava lupaus! Myös juutalaiset saivat tämän lupauksen.

Jooel 4:21. Minä julistan heidät puhtaiksi verivelasta, josta en ollut heitä puhtaiksi julistanut. Herra on asuva Siionissa.

-92 Jooel 4:21.     Vielä en ole rangaissut kansani vihollisia viattoman veren vuodattamisesta. Mutta se hetki tulee!

        Herra itse asuu Siionissa.

Hieman hämmennyin, kun luin viimeisen jakeen eri käännöksistä. Kun luin Rk:lle käännöksen, ajatuksiini nousi, että juutalaiset saavat syntinsä anteeksi tulevaisuudessa eli Jeesuksessa Kristuksessa. Kuitenkin Kr -92 puhuu kansoista, jotka saavat syntinsä anteeksi. Syytä tähän en tiedä, mutta ajatus on kuitenkin selvä. se, että Jumala puhdistaa verivelasta. Se on yksin Jumalan työ, johon ihminen ei voi mitään lisätä. Ainoastaan myöntyä tai kieltäytyä.

Lopuksi on lupaus, että Herra asuu Siionissa kansansa keskellä. Herra hallitsee ikuisesti! Siitä tulemme iloitsemaan ja ylistämään Jumalaa!

Jooelin kanssa matka päättyy tähän. Olen saanut monia oivalluksia, mutta moni asia on jäänyt avautumatta. Matka alkoi heinäsirkka tuhosta ja päättyi riemukkaasti ihaniin lupauksiin. Kirja on vaihdellut sen hetken tapahtumien ja eskatologisten tapahtumien välillä. Välillä en ole tiennyt kummasta on kyse vai onko kyseessä kerroksellinen teksti, jossa nämä ovat limittäin. Kaikesta huolimatta minulle on jäänyt hyvä mieli tästä kirjoitusrupeamasta. Nyt rukoillaan seuraavaa aihetta!