26. Jooel. 4:16 Herra on kansansa turva

Tänään pimeänä lokakuun päivänä, saa sytytellä sisälle valoja ja alkaa etsiä ulos kynttilöitä. Valoa me kaipaamme sekä toivoa tähän toivottomalta kuulostavaan maailmaan. Meidän ainoa turvamme on Herrassa, josta myös seuraava jae kertoo. 

Jooel 4:16. Herra ärjyy Siionista, antaa äänensä kuulua Jerusalemista. Taivaat ja maa järkkyvät, mutta Herra on kansansa turva, Israelin lasten varustus.

Herran ärjymisestä kerrotaan muissakin Vanhan Testamentin kirjoituksissa, kuten Hooseassa.

Hoos.11:10. Herran jäljessä he vaeltavat. Hän ärjyy kuin leijona – niin, hän ärjyy, ja vavisten tulevat lapset mereltä päin.

Millaista on Herran ärjyminen? Sitä en osaa kuvata, mutta pelottavaa se on, koska se saa taivaat ja maat vapisemaan ja ihmiset ovat peloissaan. Mutta huomaatko, että tässä samalla luvataan omalle kansalle turva Herrassa. Heidän ei tarvitse pelätä, koska Jumala ei enää ärjy kansalleen, vaan on heille turvallinen varustus, joka suojaa vihollisilta. Mutta entä me kristityt, jotka kuulumme pakana kansoihin? Vainko Israel saa turvan? Onneksi asia ei ole näin, vaan myös me kristityt saamme turvan Siionilla Herran huomassa. Jo Vanhassa Testamentissa on tästä annettu lupaus.

Jes. 2:2. Päivien lopulla on Herran temppelin vuori seisova lujana, ylimpänä vuorista, korkeimpana kukkuloista, ja kaikki kansat virtaavat sinne.

3. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan huoneeseen, että hän opettaisi meille teitään ja että me vaeltaisimme hänen polkujaan. Sillä Siionista lähtee opetus, Jerusalemista Herran sana."

4. Hän ratkaisee kansakuntien riidat, jakaa oikeutta monille kansoille. Miekat taotaan auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä ne enää opettele sotimaan

Myös me tulemme pakenemaan Siioniin, koska meidät on liitetty tähän ihanaan kansaan. Emme siis jää pelastuksen ulkopuolelle, vaan olemme myös pelastettujen joukossa. Kun Jeesus kuoli ristillä ja sovitti meidän synnin, niin kaikki juutalaiset eivät tahtoneet ottaa vastaan tätä pelastusta. Paavali kuvaa sitä tilannetta vertaamalle juutalaisia jaloon öljypuuhun ja meitä pakanoita villiöljypuuhun tai niin kuin Raamattu kansalle kääntää sanan luonnonvaraiseen öljypuuhun. 

Room. 11:17. Mutta jos muutamat oksista on taitettu pois ja sinut, joka olet luonnonvaraisesta öljypuusta, on oksastettu oikeiden oksien joukkoon ja olet päässyt osalliseksi öljypuun mehevästä juuresta,

Näin meistä muodostuu yksi kansa, joka palvelee Herraa. Kaikkien tie pelastukseen kulkee Jeesuksen kautta, myös juutalaisten. Toisaalta Israelilla on oma tehtävä aikojen lopun tapahtumissa, mutta siitä ei pelastu kuin kolmannes. Jumalalla on kokonaisvaltainen suunnitelma, joka toteutuu Jumalan tahtipuikkojen tahtiin. Hän vie kaiken tahtomaansa päätökseen. 

Ilm. 21:1. Minä näin uuden taivaan ja uuden maan, sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta enää ollut.

2. Näin myös pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, laskeutuvan alas taivaasta Jumalan luota, valmistettuna niin kuin morsian, miehelleen kaunistettu.

3. Ja minä kuulin voimakkaan äänen sanovan valtaistuimelta:

"Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Hän asuu heidän keskellään, ja he ovat hänen kansojaan. Jumala itse on heidän kanssaan, heidän Jumalansa.

4. Hän pyyhkii kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa enää ole, ei surua, ei parkua eikä tuskaa, sillä kaikki entinen on mennyt."

5. Valtaistuimella istuva sanoi: " Uudeksi minä teen kaiken." Hän sanoi myös: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat luotettavat ja todet."

Olemme tilanteessa, jossa tämä maa ja taivas ovat kadonneet. Nooan aikaan Jumala tuhosi maan vedenpaisumuksessa, josta meille on annettu sateenlkaari merkiksi, että Jumala ei enää tuhoa maata vedellä. Kun tämä kaikki, missä me nyt elämme, tuhotaan, se tapahtuu tulella. Pietari opettaa siitä meille.  

2 Piet.3:7. Mutta samalla sanalla on nykyiset taivaat ja nykyinen maa säästetty tulelle. Niitä säilytetään jumalattomien ihmisten tuomion ja kadotuksen päivää varten.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------

10. Mutta Herran päivä tulee kuin varas. Silloin taivaat katoavat pauhinalla ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, maa palaa ja kaikki, mitä siihen on tehty.

{Joidenkin käsikirjoitusten mukaan: "maa ja kaikki siinä tehdyt teot paljastuvat".}

Minusta on hyvin kuvaavaa, kun sanotaan, että Herran päivä tulee kuin varas. Se tulee yllättämään kaikki, jotka eivät usko, että tuo päivä tulee, vaan luulevat tämän kaiken jatkuvan ennallaan. Näinhän on ollut jo tuhansia vuosia. Heidät yllätetään. Myös uskoville tämä tulee siten yllättäen, että me emme ole saaneet tarkkaa päivämäärää, milloin Jeesus palaa takaisin, Mutta me osaamme varautua siihen.

Kun kaikki tämä tuhoutuu, se on kuin synnytystuska naisella, joka synnyttää lapsen. Nyt syntyy jotain aivan uutta. Kaikki tulee hajoamaan alkuaineita myöten ja sitten Jumala luo uutta. Syntyy jotain sellaista, jossa ei ole syntiä. 

Sitten laskeutuu uusi Jerusalem! Sen täytyy olla kaunis, koska sitä verrataan morsiameen ja morsian on aina kaunis! Emme varmaan osaa edes kuvitella Jerusalemin kauneutta. Kuitenkin mielestäni kaikkein ihanin asia on, että Herra asuu silloin meidän keskellämme ja saamme aina olla Hänen kanssaan! Se on varmaan sellaista konkreettista yhteyttä, jota meistä moni kaipaa täällä maan päällä tallustellessaan. Siitä huolimatta, että me olemme Pyhän Hengen temppeleitä ja saamme elämässämme kokea Jumalan huolenpitoa, meistä moni kaipaa konkreettisempaa yhteyttä. Luulen, että tämän vuoksi monet uskovat hurahtavat näihin eksyttäjiin, jotka antavat erilaisia kokemuksia ja tunnekuohuja kokouksissaan. Niistä tulee yleensä krapula ja niitä tulee saada lisää, joten kierre on valmis. Mutta uudessa Jerusalemissa, jossa Herra asuu keskellämme, saamme kokea jotain paljon parempaa. Siellä Jumala pyyhkii kaikki kyyneleet pois ja kaikki entinen on mennyttä. Saamme elää jossain ihanassa uudessa, jossain sellaisessa, jota ei voi näillä maallisilla sanoilla kuvata.

"Kirjoita, sillä nämä sanat ovat luotettavat ja todet." Jumala lopuksi vakuuttaa meille, että kaikki mitä Hän on luvannut, tulee toteutumaan. Aivan kuin Hän allekirjoittaa meille lupauksensa. 

Jumala ei hylkää meitä, jos me emme hylkää Häntä. Vaikeina aikoina olen tarttunut näihin lupauksiin. Kun olin erittäin ahdistunut ja surullinen, ainoa toivoni oli Jumalan lupauksissa ja Sanassa. Takerruin niihin. Jaksoin, koska tiesin, että tämä on vain hetkellistä verrattuna siihen tulevaan, jossa Jumala asuu meidän keskellä. Vaikka en tuntenut mitään erityistä, ymmärsin, että Hän on minun suojamuurini ja saan turvautua Häneen. Toivottomuuden keskellä oli toivo.