torstai 13. huhtikuuta 2017

Aikamatka

Lähdemme muutama tuhat vuotta taaksepäin Siinain erämaahan Israelin kansan pariin. Ympärillämme on paljon ihmisiä, telttoja ja eläimiä. Puheensorina tunkeutuu korviimme. Kaikki tuntuvat olevan iloisia ja kiihdyksissään. Puheensorinan keskeltä kuuluvat usein lausahdukset ”Jumala on keskellämme”, ”Ilmestysmaja on valmis” ja ” Aaron on vihitty Ylipapiksi”! Kun katselemme ympärillemme, näemme teltan, joka poikkeaa muista niin kokonsa kuin ulkonäkönsäkin puolesta. Se on ilmestysmaja. Se on heprealaisille sovitun kohtaamisen tai kokoontumisen teltta, josta alkukielessä sananmukaisesti sanotaan: »kohtaan sinut» tai »annan sinun kohdata minut».

2 Moos. 25:22 ”Ja siinä minä ilmestyn sinulle ja puhun sinulle armoistuimelta, niiden kahden kerubin välistä, jotka ovat lain arkin päällä, kaiken sen, minkä minä sinun kauttasi israelilaisille säädän.”,

Katselemme Ilmestysmajan sivua. Näemme korkeamman osan, joka on harmahtavaa nahkaa oleva teltta ja matalamman osan, jossa on n. 2 ja puoli metriä korkean valkoisen seinän kiertävän telttaa. Lähempää huomaamme, että seinät ovat valkoista pellavakangasta. Seinät kuvaavat Jeesusta, jossa voimme kohdata Jumalan sekä että Jeesus kutsuu ihmisiä tulemaan luokseen. Kierrämme seuraavalle sivustalle ja löydämme portin, jossa on kirjaellen kudottu kangas. Se on kudottu punasinisistä-, purppuranpunaisista- ja helakanpunaisista sekä valkoisista langoista. Siitä käydään sisään esipihalle, jota pellava-aita ympäröi. Tämä portti on vertauskuva Jeesuksesta. Hänenhän sanotaan olevan meille myös portti. Värit ovat myös vertauskuvia. Sinipunaisen sininen väri kertoo meille taivaasta ja punainen maasta. Langassa värit yhdistyvät. Toisaalta sinipunainen väri kertoo Jeesuksesta. Purppurapunainen kuninkuudesta ja helakanpunainen ihmiseksi tulleesta Jeesuksesta.

Esipihan koko on n.500 x 250 m. Seiniä pitävät ylhäällä pylväät, joissa on pronssia ja hopeaa, sekä hopeiset jalustat pylväiden alla. Hopea kuvaa Jeesuksen lunastustyötä. Pihan keskipisteenä on polttouhrialttari, joka on n 2m pitkä ja yhtä leveä, sen korkeus on puolitoista metriä. Se on päällystetty pronssilla ja sen jokaisessa kulmassa on sarvi. Tähän sarveen on sidottu uhrieläin, esm mullikka. Ei mikä tahansa mullikka, vaan virheetön mullikka. Tai olipa uhrieläin mikä hyvänsä, sen tuli olla virheetön niin kuin Jeesuskin on. On myös ruoka- ja juomauhreja, joita tuodaan Herralle. Tämän pidemmälle emme me tavalliset ihmiset pääsekään. Vain papit voivat mennä itse ilmestysmajaan. Kaiholla katselemme ilmestysmajaa, mitä sen sisältä löytyisi? Ihana tuoksu sieltä ainakin tulee.

Koska olemme aikamatkalla, voimme ryhtyä papiksi ja astua Ilmestysmajan sisään. Mutta–se ei käykään noin vain. Ensin on uhrattava virheetön mullikka syntiuhriksi. Käsi laitetaan mullikan pään päälle merkiksi siitä, että se uhrataan minun tähteni, jottei minun tarvitse kuolla syntieni tähden. Syntiuhri kuvaa Jeesusta, joka kuoli kertakaikkisena uhrina maailman kaikkien olleiden, olevien ja tulevien ihmisten puolesta.

Innokkaana lähdemme kohti Ilmestysmajaa. Kohta näkisimme sen sisäpuolelle. Mutta–taas pysähdys. Näemme pronssisen altaan, jossa on pestävä kädet ja jalat, jottemme kuolisi, kun astumme ilmestysmajaan. Vaikka me olemmekin saaneet syntimme anteeksi, olemme vain ihmisiä, niin papit kuin mekin, joudumme kääntymään Herramme puoleen päivittäin ja anomaan anteeksi syntejämme. Tämän jälkeen voimme astua sisään Pyhimpään. 2Moos.30:20 ”Kun he menevät Ilmestysmajaan, peseytykööt vedessä, etteivät kuolisi, samoin myös, kun he lähestyvät alttaria ja käyvät toimittamaan virkaansa polttamalla uhrin Herralle ” Vesi kuvaa myös kastetta Jeesuksen Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen.

Pyhässä oikealla puolella on akasiapuusta tehty näkyleipäpöytä, n. metrin pituinen, puolen metrin levyinen ja n. 70 cm korkea. Se on päällystetty puhtaalla kullalla ja sitä ympäröi kultareunus. Pöydällä on näkyleipien lisäksi astiat, joihin näkyleivät on asetettu sekä vadit, kupit, maljat ja kannut, joista juomauhri vuodatetaan, nekin ovat kultaiset. Mehän muistamme, että Jeesus on Elämänleipä.

Vasemmalla puolen, näkyleipäpöytää vastapuolella, näemme kultaisen seitsenhaaraisen kynttilänjalan. Siinä palaa seitsemän öljylamppua, jotka valaisevat aina Pyhintä. Kynttilänjalkaan on tehty mantelinkukka koristelu. Se on todella kaunis. Valoa voidaan pitää vertauskuvana Jeesuksesta, joka myös on valo, ja valaisee tiemme. Toisaalta öljy ja tuli ovat Pyhän Hengen vertauskuvia. Apost.teot 2:3 ”Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle.”

Takaseinällä on akaasiapuusta tehty suitsutusalttari, neliön muotoinen puoli metriä x puoli meträ ja metrin korkuinen. Se on päällystetty kullalla ja sen jokaisessa kulmassa on sarvi. Ylipappi Aaron suitsuttaa sen päällä niin aamuisin kuin iltaisin hyvänhajuista suitsuketta. Siinä ei saa uhrata muuta suitsuketta kuin Jumalan ohjeiden mukaan tehtyä. Suitsutusalttarin paikka on lainarkin kohdalla kaikkeinpyhintä peittävän esiripun edessä niin kuin Jumala oli määrännyt. Moos.30:6 ”Ja aseta se lainarkin edessä olevan esiripun eteen, niin että se tulee armoistuimen kohdalle, joka on lainarkin päällä ja jossa minä sinulle ilmestyn.” Suitsutus on vertauskuva rukouksesta. Pyhän Jumalan edessä Jeesus rukoilee meidän kaikkien puolesta.

Kun katselemme ympärillemme, näemme telttakankaan sisimmäisen osan, joka on kudottu kerratuista valkoisista ja punasisinisistä, purppuranpunaisista ja helakanpunaisista langoista. Kankaaseen on kudottu Kerubeja. Lampunloisteessa ne näyttävät lentävän. Sisäpuolella näkyvät myös kultaiset kehikot, jotka kannattelevat Ilmestysmajaa.

Katselemme Ylipappi Aaronia, joka toimittaa suitsutusuhria. Hän ei kuitenkaan mene Kaikkeinpyhimpään. Sinne on ainoastaan hänellä lupa mennä Suurena sovituspäivänä. Jumalan Pyhyys tuntuu hyvin voimakkaana, jopa pelottavana. Sydän tuntuu pakahtuvan halusta ylistää Herraa, Joka on PYHÄ, PYHÄ, PYHÄ! Vaikka meitä pelottaa, haluaisimme lähemmäksi Jumalaa, mutta emme pääse. Esirippu on Pyhimmän ja Kaikkeinpyhimmän välissä. Tulee tunne, että jos astumme Kaikkeinpyhimpään, me kuolemme. Olemme syntisiä! Vaikka olimme uhranneet Syntiuhrin ja pesseet pronssialtaassa kätemme ja jalkamme, tunnemme oman syntisyytemme!

Yhtäkkiä huomaamme, että seisomme vuorella. Sama Pyhyyden tunne ympärillämme. Olemme pilven sisällä. Silti on valoisaa. Kun katselemme ympärillemme, näemme vanhan miehen istuvan ja katsovan jotain. Hänen eteensä ilmestyy akaasiapuusta tehty laatikko, joka on reilun metrin pituinen, n 70 cm leveä ja saman verran korkea. Mies katselee tarkkaan laatikkoa. Sen jälkeen laatikon pintaan tulee kultakerros niin sisä- kuin ulkopinnalle. Laatikon reunaan ilmestyy kultainen reunus. Laatikon jalkoihin tulevat kultaiset renkaat. Ne ovat laatikon pitemmillä sivuilla. Kaksi akaasiapuista korentoa, joitten päälle tulee kultakerros, sujahtavat renkaisiin, laatikon kantamista varten. Mies tutkii koko ajan tarkasti laatikkoa. Sivelee sen pintaa. Pilven keskeltä kuuluu ääni: ”Korennot jääkööt arkin renkaisiin, älköönkä niitä vedettäkö pois. Ja pane arkkiin laki, jonka minä annan sinulle.” 2Moos.25:14-15 Katsomme toisiamme ja huuliltamme pääsee sana ”Liitonarkki”! Sama arkki, joka sijaitsee Kaikkeinpyhimmässä!

Arkin kansi on puhdasta kultaa. Kaksi kultaista kerubia seisoo kannen molemmissa päissä ja ne katsovat kannen keskellä olevaa armoistuinta ja suojaavat sitä siivillään. Jotain on jäänyt Raamatun sanasta mieleen. Pilvi peittää Armoistuimen, ettei ylipappi kuolisi. Katselemme todella Pyhää esinettä. Muistamme, että Arkkiin laitetaan kultaisessa astiassa mannaa ja versova Aaronin sauva. Arkki on kansansa keskellä läsnäolevan Jumalan vertauskuva; se on Hänen valtaistuimensa Israelin seurakunnan keskellä. Arkki on myös Jumalan voimallisesti vaikuttavan läsnäolon vertauskuva. Arkki on siis Pyhä eikä sitä saa koskettaa. Siksi pyhyyden tunne oli niin valtava ja kuoleman pelko niin konkreettinen, kun olimme Ilmestysmajassa. Siksi emme uskaltaneet edes ajatella Kaikkeinpyhimpään menemistä.

Katselemme miestä, joka välillä kuuntelee, mitä Jumala puhuu ja välillä tutkistelee arkin rakennetta. Miehen täytyy olla Mooses! Jumalan ja Israelin välimies. Häntä sanotaan myös Jeesuksen esikuvaksi, koska Jeesus on Jumalan ja meidän välimies. Ei siis ihme, että Mooseksen kasvot loistavat Pyhää kirkkautta. Olemme ihastuksissamme. Voisimme jäädä tähän pyhyyden läsnäoloon loppuelämäksemme!

Samassa tulee pimeys ja huomaamme olevamme esiripun edessä, joka erottaa Kaikkeinpyhimmän Pyhästä. Katselemme kummissamme esirippua. Se ei ole sama, jonka näimme aikaisemmin. Tässä ei ole Kerubeja! Emme olekaan ilmestysmajassa, vaan Jerusalemin temppelissä. Kauhuksemme temppelin esirippu halkeaa ylhäältä alas ja maa järisee. Juoksemme kauhun vallassa ulos. Näemme, kuinka haudat aukenevat ja pyhien ruumiita nousee haudoista! Mitä nyt tapahtuu? Matt. 27:50-53 ”Niin Jeesus huusi taas suurella äänellä ja antoi henkensä. Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat, ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös.” Tie kaikkeinpyhimpään on auki. Jeesus aukaisi sen! Palaamme takaisin temppeliin ja katsomme esiripun taakse, mutta liitonarkkia siellä ei ole. Mutta niinhän sen pitää ollakin, koska liitonarkki on kadonnut jossain vaiheessa.

Jeesus on kuollut. Hallelujaa! Meidän syntimme on sovitettu! Emme ole lain alla enää!
Matt. 5:17 ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan, en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään”.
Vanha liitto on rauennut ja hänen veressään on meillä uusi liitto.
Matt.26:28 ”sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantaniseksi”.
Siinä liitossa Messiasta koskevat profeetalliset lupaukset myös täyttyvät. Hän kutsuu meitä myös kääntymykseen, että meidän jumalayhteys palautuisi. Jumalasuhde perustuu, samoin kuin VT:ssa, Jumalan vapaaseen ja armolliseen pelastustyöhön; syntinen kansa puhdistuu ja muuttuu uudeksi luomukseksi Hänen Poikansa Jeesuksen, Messiaan, yhteydessä ja voimasta.
Hebr. 9:11-14 ”Mutta kun Kristus tuli tulevaisen hyvän ylimmäiseksi papiksi, niin hän suuremman ja täydellisemmän majankautta, joka ei ole käsin tehty, se on: se joka ei ole tätä luomakuntaa, meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen. Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisen päälle vihmottuna, pyhittää lihanpuhtauteen, kuinka paljon enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa.”

Näin lailla ei ole enää välittäjän eikä elämän antajan asemaa, vaan Jumala on uuden valintansa ja lunastuksen kautta »kirjoittanut» lain messiaanisen seurakunnan sisimpään; se ohjaa sisäisenä tahtona uuden jumalan kansan elämää. Lain täyttäminen on uuden jumala yhteyden hedelmä jonka saa aikaan Jumalan pyhittävä armo ja voima Pyhän Hengen kautta,

2 Joh 1:6 ”Ja tämä on rakkaus, että me vaellamme hänen käskyjensä mukaan. Tämä on käsky, että teidän, niin kuin olette alusta kuulleet, tulee siinä vaeltaa.”

Ei enää polttoureja, ruokauhreja, juomauhreja eikä peseytymistä pronssialtaassa. Kuvitelkaamme, että nyt joutuisimme tuomaan ne monet uhrit tänne ja papit ne uhraisivat. Taitaisi Kuhmo peittyä vereen. Mutta nyt laki on täytetty ja kirjoitettu meidän sydämiin ja meidät on lunastettu Jeesuksen Kristuksen verellä.

Lähteet: Novum, Raamattu kannesta kanteen

Tunnisteet: , , ,

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu